Ohjelmointitaitoisiako opiskelijoita yliopistoon?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisssa ohjelmointi on yksi teema. Opiskelijat opetetaan ohjelmointitaitoihin. Se ei suoraan tarkoita sitä, että peruskoululaiset opetetaan ohjelmoimaan jotain määrättyä ohjelmointikieltä, vaan harjoitellaan (myös) ohjelmoinnissa tarvittavia taitoja.

Ohjelmointitaitojen tarve

Tarmo Toikkanen kirjoitti kesällä 2014 "8 teesiä koodauksesta koulussa", jonka mukaan hän nosti 8 keskeistä ajatustaan ja jotka esitän alla vähän toisessa muodossa:

1. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole pelkästään koodaamista.
2. Kuluttamisen lisäksi tarvitaan taitoa tehdä itse.
3. Koodaus on ongelmanratkaisua, loogista ajattelua ja luovaa ilmaisua (tiadetta)
4. Koodaus on nykyaikaa.
5. Teknologia on jo nyt täällä.
6. Kaikkien ei tarivtse osata koodata, mutta ongelmanratkaisutaidot jne. ovat tarpeen kaikille
7. Opettele tekemällä.
8. Opettajien ei tarvitse osata koodausta

Koodi2016 - Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa -sivusto on tehty nimensä mukaan ensiavuksi opettajille. 

Opettele koodaamaan

Code.org-palvelussa on valmiita materiaaleja koodaamisen opetteluun. Opettaja voi perustaa ryhmän ja hän voi seurata oppilaidensa suoriutumista. Palvelusta löytyy 20 tunnin mittaiset kurssit 1-4, jotka on tarkoitettu ekaluokkalaisista 8 luokalle asti. Sieltä löytyy myös Koodaustunti tietojenkäsittelyn perusteiden opetteluun, Flappy code oman pelin tekemiseen ja 20 tunnin tietojenkäsittelyn johdantokurssi.

Kirjautuneena voi tallentaa omia pelejään ja taideteoksiaan muille nähtäviksi.

Koodaustunnin Hour of Code-palvelussa raahataan toimintoja (eteen, käänny oikealle, käänny vasemmalle) oikealla olevalle työskentelyalueelle ja katsotaan vasemmalta, miten Angry Birds-hahmo toimii. Liikkumisen tahdissa työskentelyalueella toiminto-palkki korostui. 

Toiminnot ovat oikeasti Blockly -visuaalisia koodeja. Palvelu antaa videolla ohjeita, kun uusi toiminto tulee käyttöön. 

Kiitoksena tehtävän ratkaisusta sain palkitsevan huomautuksen! 

Toiminnon voi nähdä jälkeenpäin oikeana JavaScript-koodina.

Ohjelmoinnin perusteista pronssia

Dime2015-kurssilla Ohjelmoinnin Perustason I-pronssimerkin sai, kun oli suorittanut pikaharjoitteen eli tuon koodaustunnin. Suorituksesta sai diblomin ja sen voi suoraan jakaa esim. Facebookiin. Merkin hakuvaiheessa tuli määrittää, miten tämä liittyisi POPS2014 teemoihin. Minusta koodaustunnilla harjoitellaan seuraavia taitoja:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen - harjoituksessa oppilas määrittää toiminnot ja määrää hahmon toistamaan ne. Hän näkee samalla miten hahmo liikkuu toimintojen mukaisesti. Han voi kuunnella tehdyt video-opastukset tai kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta. Kummallakin tavalla hän oppii oman ajttelun kautta eteenpäin.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - oppilas oppii nykyaikaista toimintaympäristöä ja miten se muokkaa kulttuuria. Hän oppii ymmärtämään, että esim. pelien ja animaatioiden teko on vain toimintojen määrittämistä.

L5 Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen - jo pelkästään ohjelmointi, palvelun käyttötaidot, tiedon jakaminen sosiaalisessa palvelussa kehiittä tvt:n taitoja.

Hyödyntäisin koodaustunnin harjoitusta esim. matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, kuvamataidossa ja jopa yhteiskuntaopissa. Yhteiskuntaopissa olisi hyvä opetella neuvomaan/antaa selkeitä ohjeita (tämän menee jo äidinkielen tai ilmaisutaidon puolelle) joita noudattaen "pääsee maaliin".

Ohjelmoinnin Perustason II- Pronssitason merkin sai, kun oli tutustunut koodaustunnin muihinkin harjoituksiin ja opettajan toimintoihin.

Koodaa Annan ja Elsan kanssa (Frozen) - koodaustunnilla tehtiin periaatteessa samaa kuin Angry Birds-hahmojen kanssa. Tällä kertaa hahmot olivat jäällä luistelemassa toiston ja käännösten kanssa erilaisia jääkukkia. Nyt kannustavia palautteita tuli useammin, joka piti myös motivaatiota yllä. 

Infinity Pelilahrassa voi tehdä tarinan tai pelin Infinity-hahmojen kanssa.

Flappy Code:ssa ohjelmoidaan peli

Taiteilija-gallerian kautta löytyi myös Taitelija-sovellus, jolla voi piirtää erilaisia kuvioita.

Ohjelmointitaidot yliopistossa?

Vaikka ajattelisi POP2014 kannalta, mitä taitoja ohjelmoinnin opettelu harjoituttaa, on ne kaikki hyödyllistä yliopisto-opiskelijalla ja tulevaisuuden eri ammateissa.

Ohjelmoinnin opettelu jo nyt muissakin oppiaineissa kuin tietojenkäsittelytieteessä on kannatettavaa. Kyse ei ole siitä, että pitäisi vain pelata jotain ohjelmointipeliä, vaan että soveltaa tätä ajatusmaailmaa yhtenä opetuksen rikastuttajana. 

Haastan lisää tässäkin postauksessa kokeiltuja toteutuksia, joita voisi käyttää muihin oppiaineisiin.

Pearltrees

Mikä on Pearltrees?

Otin palvelun käyttöön jo vuonna 2012, mutta jostakin syystä en innostunut siitä sen enempää.

Näiden kolmen vuoden aikana palvelu on muuttunut huimasti ja silmät pyöreinä katselin muutaman kolleegan koosteita.

Pearltrees lasketaan kuratointipalveluihin ja ilmaisena siinä on tilaa 1GB

Miten pääset alkuun?

1. Luo tili tai kirjaudu Facebookin/Twitterin/Google-tilin kautta.

2. Hae valmiita (julkisia) helmipuita oikeasta yläkulmasta Searsch Pearltrees.

3. Kun löydät kiinnostavan helmen, saat sen lisättyä omaasi kun menet hiirellä sen päälle, laatikon oikeaan alareunaan ilmestyy add-linkki. Klikkaa linkkiä, valitse tilisi nimi ja lisäys on tehty. Sulje ruutu X-merkistä oikeasta yläkulmasta. Jos kaikki kiinnostavat, yläpuolella on myös tähti-painike (Add this collection). Ryhmän nimen vierestä nuoli ylöspäin, pääset ryhmän tekijän tieoihin. Selaimen takaisin-painikkeella pääset takaisin hakutuloksiisi.

4. Kun haluat löydöt omaan kokoelmaansa, raahaa helmi toisen päälle, anna kokoelmalle nimi ja vaihda siihen kuva. Näitä voit myöhemminkin muokata. Valitettavasti kuva pitää hakea tietokoneelta, mikä hidastaa prosessia. 

Jatkossa ryhmät näkyvät helmiä lisätessäsi listassa, ja voit lisätä helmen suoraan listaan. Valitettavasti tässä ei ole mahdollista luoda uutta ryhmää heti, kuten esim. Pinterestissä.

Kokoelman sisällä voi olla alakokoelmia. Jos lisäät jonkun koko kokoelman, voi sen sijoittaa oman kokoelmasi sisään mutta se näkyy alkuperäisesti.

Jotkin helmet ovat tehty ryhmänä ja hiiden keräämiseen voi pyytää lupaa Teamp-up -linkistä. Linkki tulee näkyviin. 

Vielä muutama huomio

Palvelusta on ilmainen apps iPadille ja Androidille.

Käy toki lisäämässä itsesi Team Opetusalan suomalaisia Pearltreessa -helmiin!

Kannattaa tutkia myös pearltrees-kanavaa YouTubista.

Tässä testaukseni tulos Sosiaalisesta mediasta.

Open Badge Factory vähän syvemmältä

Osaamismerkkeillä (Open Badges) saadaan toisaalta pelillisyyttä mutta myös osoittamaan osaamista (aiheesta kuin aiheesta). Suomessa Discendum Oy:n kehittämä Open Padge Factory on yksi palvelu, jolla osaamismerkkejä voi myöntää, hakea, tallentaa ja jakaa saatuja merkkejä.

Heli Karjalaisen esityksessä Open Badgess -osaamismerkit kerrotaan palvelun kehityshistoriasta, virtuaalisten osaamismerkkien rakenteesta ja myöntämisprosessista. Katso myös video Mikä on Open Badge Factgory?

Organisaation tulee ensin hankkia maksullinen tili Open Badge Factory -palveluun ja luoda merkki. YouTubessa on tähän oma ohjevideonsa. Merkin kuvan voi luoda millä tahansa kuvan käsittelyohjelmalla. Samalla tulee miettiä merkin myöntämiskriteerit ja ketkä sen voi hakea.

Käyttäjä hakee merkkiä erillisellä hakukaavakkeella ja organisaatio myöntää merkin.

Merkit näkyvät käyttäjälle Open Badge Passport -palvelussa, josta ne voi jakaa suoraan esim. Facebookiin tai LinkedIn-palveluun (kts. JAMKin ohje jakamisesta LinkIniin). Voit toki linkittää merkin mihin tahaansa palveluun/sivulle/portfolioon tms. linkin kautta. Tässä minun ensimmäinen merkkini.

Merkkejä voi tuoda Open Badge Passport-palveluun Mozillan Backpack-tililtä tai viedä ne ko. tilille.

Virtuaalisten osaamismerkkien kehittymistä voi seurata esim. Facebookissa Suomenkielinen Open Badges -yhteisössä

Mihin osaamismerkkejä voisi hyödyntää?

Mihin vain...

• henkilöstökoulutuksiin
• yhteisön tai yrityksen tehtävät, taidot
• tapahtumiin osallistumiset
• merkkinä palvelun/toiminnan kehittämisestä

Esimerkkejä osaamismerkeistä

• somea syvemmältä
• yhdistyksen someosaaja
• SoMe Noviisi, Expertti, Kehittäjä
• Oppiminen Mestari
• Kokous Mestari
• Office Mestari
• VLE Mestari
• Kansainväliset verkostos
• Videomedia Mestari
• Autenttinen oppiminen
• Opettajan tehtävänkuvat ja osaamiset
• Tiedostojen jako verkossa
• EU-rahoitus
• Prezi
• Pelillisyys opetuksessa
• Facebook-ohjaus
• Kuvapalvelut
• iPad...

Tavoitteena itsensä haastaminen

Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa -kurssin suoritustapa alkaa hahmottumaan. Kerroinkin edellisessä postauksessa kurssin eri tehtävämuodoista, osaamismerkkien keräämisestä.

Osaamismerkkejä oli kuin olikin enemmän tarjolla, kuin mitä kurssin läpäisemiseksi vaaditaan. Kurssi on hieno esimerkki siitä, että opettaja on innostunut itse aiheesta ja laittaa meidät opiskelijat itse muodostamaan haluamamme oppimispolun.

Voisin saada kurssin suoritettua pelkästään sillä, että kuvailisin yhden opintojakson/projektin tms. tavoitteet ja miten sen toteuttaisin verkkoon. Tähän olisi vanhoja esimerkkejä ja myös niitä, joita pitäisi vielä tämän kevään aikana tehdä.

Toinen vaihtoehto olisi suunnitella työskentelyni kurssilla, tuottaa jotain materiaalia/materiaaleja, osallistua luentojen reflektointiin (yhteisten muistiinpanojen tekemiseen) ja kirjoitaa jostakin projektista toteutussuunnitelma.

Kumpikin näistä malleista tuntuu liian yksinkertaiselta, "jokapäiväiseltä" eli taidan valita lisää haasteita.

Kultatason osaamismerkki (= kurssin läpäisy) = 4 hopeatason osaamismerkkiä

1. hopeatason merkki: työskentelyn suunnittelu toteutunee jo tässä postauksessa

2. hopeatason merkki: luentojen kuuntelu ja reflektointi
- OPS-uudistus
- Tekijänoikeudet
- Mediakasvatus
- Monilukutaito
- yhdessä sovittu aihe

3. hopeatason merkki: jakaminen ja keskusteluun osallistuminen (8 pronssitason osaamismerkkiä)
- Tubettaja: Kurssin aiheeseen sopivan soittolistan kerääminen ja jakaminen kurssilaisille FB-ryhmässä
- Vimeoitsija: sama kuin edellinen, mutta Vimeo-palvelussa
- Instaaja: Relevantteja kuvia/videota jaettu
- Facettaja: keskustelun aloittaminen Eliademyssä tai FB:ssä ja keskustelu on jatkunut
- Visertelijä: aloittanut aktiivisuuden Twitterissä
- Apua! Autan!: kyselen/autan muita
- Kuraattori: kuratoin aihepiiriä (Pearltrees, Diigo, Pinterst...)

Edellisessä on tosin vain 6 erilaista merkkiä. Onkohan tässäkin mahdollisuus saada lisämerkkejä, jos kuratoi esim. monessa palvelussa?

4. hopeatason merkki: sovellusteemoihin tutustuminen (8 pronssitason osaamismerkkiä)
- ohjelmointi (täysin kokematon, aloittelija I, aloiteelija II ja rohkea)
- taittaminen (Lucidpress tai Canva)
- elokuva (Youtube tai Wevideo)
- animaatio
- sarjakuva
- pelit ja opetus
- lisätty todellisuus
- audio: äänen tuottaminen, käsittelu ja jakelu
- kuva: kuva(n) käsittely
Tässä on kahdeksan teemaa ja jos intoa riittää, voin tutustua samasta teemasta toiseenkin sovellukseen.

Jos sitten vielä aika riittää, voin raportoida jonkun työasian toiseksi kultamerkiksi platinamerkin toivossa.

Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/1988_Winter_Olympics

Mitaleilla osoittamaan osaamista

Larun kurssi alkoi webinaarilla ja Digitaalinen media oppimisessa ja opetuksessa eli #dime2015 -kurssin toteutus alkoi hahmottumaan.

En muista, koska olen näin odottanut uuden oppimista ja kokemista....

Toteutushärdellistä rautalanka

Kurssin kotipesänä on Eliademyyn tehty kurssi. Tämän dime-kurssin runkona on tiedekunnan ops, mutta jo kurssin etusivulla mainitaan "Kurssin sisältö voi poiketa opinto-oppaassa kuvatusta teknologiatuetun oppimisen ilmiöiden kehitysvauhdin vuoksi"

Webinaareilla samanaikaista keskustelua ja asiantuntijan kuulemista

Kurssilla on kolme Adobe Connectilla toteutettua webinaaria, jotka nauhoitetaan ja jaetaan jälkeenpäin kurssilaisille.

1. Kurssin alussa kerrotaan toteutuksesta jne
2. Toisella kerralla tarkastellaan sovellusharjoitteen teemoja. Kurssilla tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja raportoidaan niistä.
3. Viimeisellä kerralla kerrataan ja esitellään erilaisia tuotoksia.

Vuorovaikutus webinaarien välillä

Webinaarien välillä seuraamme eri kommunikointikanavia:

• Eliademyn kurssialustalla voimme kysyä apua kurssin suorittamisesta, kysyä apua/kertoa ajatuksia sovellusharjoituksista, oman työskentelyn suunnittelusta, jaetusta muistioiden teosta, oppimateriaalin tuottamisesta ja projektityön tekemisestä
• Kurssin suljettua FB-ryhmää voi hyädyntää kaikenlaiseen aiheeseen liittyvään keskusteluun
• Muut soveltuvat FB-ryhmät (esim. TVT opetuksessa, iPad oeptuksessa jne. )
• Instagrami
• Twitter

Viesti liitetään kurssiin sen omalla hastagilla #diem2015

En muista, koska olen näin odottanut uuden oppimista ja kokemista....

Aihekohtaisista aihepiiriluennoista yhteiset muistiinpanot

Kurssilla on alla olevat aihepiirit, joista kaikista on "asiantuntijavideoita" ja niiden pohjalta kurssilaiset kirjoittavat yhteiset muistiinpanot:

• OPS-uudistus
• tekijänoikeudet
• mediakasvatus
• monilukutaito
• kurssilaisten keskenään sopima aihe

Muistiinpanot kirjoitetaan yhdessä google dokumenttiin. Keskustelu pidetään dokumentissa kommentointityövälineen avulla. Sitä varten jokaisella tulee olla google-tunnus (opettaja voi identifioida jokaisen aktiivisuus). 

Muistiolla on määrämitta ja onkin haastavaa saada kirjoitus alkuun, jotta muillakin on siihen jotain lisättävää/kommentoitavaa. On myös huomioitava, ettei ensimmäinen kirjoittaja kirjoita kaikkea valmiiksi ja muut kommentoivat "olen samaa mieltä" tai vain viilailevat pilkkuja.

Tässä tehtävässä on muutamia kohtia, jota minä jo vähän ihmettelen:

• Saan peruskoulun OPS-uudistuksen kytkeytymään omaan työhöni yliopistomaailmaan siten, että mietin viiden vuoden päästä tulevilla opiskelijoilla olevan ko. taidot jo hallussaan. Miten me yliopisto-opetuksessa tämä huomioidaan? Mutta sitten alkoi tulla keskutelua siitä, että amk-opettajat verkostoituisivat miettimään omaan ops-uudistustaan. Missään ohjeissa ei ole ollut puhetta pienryhmien muodostamisesta....
• Mielenkiintoista nähdä, mikä nousee KAIKKIEN sadan kurssilaisten yhteiseksi aiheeksi...

Osaamismerkkien kerääminen

Mielenkiintoisin osa kurssia on osaamismerkit eli harjoitustehtävät, joita tekemällä näyttää osaamistaan ja todistaa tehneensä tehtäviä. Merkkejä on kolmen tasoisia: pronssisia, hopeisia, kultaisia ja vielä platinaisia. Osa merkeistä tulee automaattisesti, esim. kun on kerännyt 8 pronssista merkkiä saa suoraan yhden hopeisen merkin ja neljällä hopeiselle saa yhden kultaisen merkin. Kurssi on läpäisty yhdellä kultaisella merkillä.

Osaamismerkeissä yhdistyvät sekä ammatillinen kehittyminen ja asiantuntijuuden osoittaminen että pelillisyys. Kun aiheet on jaettu sopiviin osiin, tasoihin, voi nähdä oman kehittymisensä. 

Oppiminen online -sivustolla/koulutuksessa hyödynnetään taitomerkkejä OPE.FI-taitotasojen saavuttamisessa ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Mitaleita saa some-palvelusita, tietokoneen käytöstä ja myös pedagogisista malleista. Tasot on eroteltu noviisi, ekspertti ja kehittäjä. On ilahduttavaa, että ekspertin yläpuolella on tuo kehittäjä ja peukutan täysillä noiden tasojen puolesta.

Kurssilaiset ovat ottaneet hienosti tämän pelillisyyden vastaan ja minua lämmitti yhden osallistujan jakama kuva, jossa oli teksti Hankin juuri 200 badge ä!- korvaiskohan se gradun...? Mutta sitten mietin asiantuntijuuden muodostumista: laajoista asioista yksityiskohtiin vai yksityiskohdista laajoihin.... En vielä korvauttaisi badgeilla gradua, mutta monta muuta asiaa siinä välissä korvauttaisinkin.

Merkit esitellään, anotaan ja jaetaan Open Badget Passport-ympäristössä. Kun otin sen kurssin myötä käyttööni, sain jo ensimmäisen merkkini: https://openbadgepassport.com/badges/badge_info/1678/318https://openbadgepassport.com/badges/badge_info/1678/318 

Pronssitason merkkien kautta tutustutaan työskentelyyn sosiaalisessa mediassa tai tutustutaan johonkin verkkopalvelulun eli sovellusteemoihin (ohjelmointi, taittamine, elokuvan teko, sarjakuvan teko, pelit opetuksessa, äänen tuotanto, kuva(n käsittely).

Hopeatason merkkejä saa koostettua luentotehtävien tekemisestä, oman kurssin suoritustavan suunnittelusta, oman oppimateriaalin teosta ja oman projektityön suunnittelusta.

Kultaisen merkin saa projektityön toteutuksesta.

Koska kaikkien merkkien suorituskriteerejä ei ole vielä julkistettu, jatkan sovelluksiin tutustumista ja mietin siinä samalla laajempia kytköksiä.