Mykistä Skype-ilmoitukset

Skypen ilmoitukset voi mykistää asetuksista, jolloin viestin eivät tule laisinkaan näkyviin.
Näin voit rauhassa opettaa esim. luokassa ja jakaa tietokoneen näytön opiskelijoille.
Voit nauhoittaa tietokoneen tapahtumat ilman häiriöitä tai että ilmoiotus hyppää nauhoitukseen.

Asetusten muokkaus:
1. Valitse asetukset-ratas Skypen pääikkunassa oikealta ja valitse sen alta Tools
2. Valitse valikosta Alerts.
3. Määritä When my status is Do Not Disturb -kohdassa Don't show alerts aktiiviseksi.
4. Määritä statuksesi (pääikkunassa kuvakkeesi vierestä) Do not

Muokkaa dokumentteja yhdessä

O365-palvelussa voit muokata dokumenttia samanaikaisesti toisen/toisten kanssa joko OneDrivessä tai sivuston dokumenttikirjastossa..

Voit muokata tiedostoa

a) joko online palvelussa tai

b) aukaisemalla tiedosto tietokoneen Office 2013 -ohjelmalla. (=työpöytäversiolla)

Sinulla on Office 2103 PRO lisenssi

Icon

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijalla ja henkilökunnan jäsenellä on oikeus 5:een Office-lisenssiin. Kts. ohje Officepaketin lataamiseen ja asentamiseen

Luo dokumentti yhteistä muokkausta varten

Luo Word/Excel/PowerPoint/OneNote -tiedosto

Jaa tiedosto muille.

Muokkaa yhdessä muiden kanssa.

Versiointi

Icon

Varmista, että versiointi on päällä. Kts. tarvittaessa O365 dokumenttien versiointi

Älä siirrä

Icon

Jos siirrät jaetun dokumentin muualle, jakolinkki menee rikki eikä löydä enää dokumenttia. Tällöin sinun tulee jakaa dokumentti uudelleen.

Vastaanota muokkauskutsu

kts. O365 Dokumenttikirjasto ja sen käyttö

Versiohistorian tarkastelu

Näet dokumentin versiohistorian dokumenttikansiossa dokumentin nimen jälkeen ...>Version History

  

>> Microsoft: Miten versotietojen hallinta toimii luettelossa tai kirjastossa?

>> Microsoft: Versiotietojen ottamienn käyttöön ja määritäminen luettelossa tai kirjastossa

Kun haluat tarkastella muutoksia tarkemmin, avaa tiedosto version päivämääärä -linkistä. 

Kun tiedosto aukeaa työpöytäohjelmaan, tulee näkyviin keltainen palkki. Compare -painikkeella verrataan muutoksia ja Restore -painikkeella palautetaan näkyvillä oleva versio.

Muokkaukset näkyvät kuten Tarkasta-välilehdellä yleensäkin. Kun avaat Reviewing Panel, saat näkyviin kuka on tehnyt mitäkin muokkauksia.

Alkuperäinen wiki-sivu

Infograafeilla informaatiota samassa paketissa

Pidin verkkoluennon aiheesta Tulosten esittäminen informatiivisesti henkilökunnallemme. Tunnin luennolla kerroin infograafeista ja näytin esimerkit Canvasta ja Piktochartista.

Olen aikaisemminkin postannut aiheesta ”Infograafit – uusvanha juttu”

Mitä ovat infograafit?

Infograafi on visuaalinen kartta/kuva tiedosta, kaikki samassa kuvassa. infographic labs on tehnyt infograafin sivulleen What Infographics are. 

Mitä infograafissa on?

• grafiikka - visuaalisuus
• teksti - sisältö
• tilastotietoa - tieto
• kaikki samassa helposti ymmärrettävänä viestinä tai tarinana.

Infograafit ovat suosittuja, koska

• niissä on informaatiota
• niitä voi jakaa helposti sosiaalisessa mediassa
• edistää markkinointia (jaettavissa www-sivulla, linkitettävissä, voit itse määritellä sisällön)
• ”eyecandy”, visuaalinen, miellyttää silmää ja siihen pysähdytään.

 Infograafit ovat muodoltaan joko yksitasoisia tai kaksitasoisia. Ensimmäisessä tieto on samassa tasossa ja siinä on 1-2 sisältöosaa. Kaksitasoisessa esityksessä on enemmän syvemmälle menevää sisältöä.

Infograafin teon 7 askelta (infographic labs)

1. Ajattele ideaa ja listaa mahdollisia asioita.
2. Luo yksinkertainen laatikkosarja, johon asiat sijoitellaan
3. Valitse väriteema
4. Valitse katsetta pysäyttävää grafiikka, sillä kuvaan katse pysähtyy paremmin kuin tekstiin.
5. Tutki tietoa ja tilastoa
6. Luo tiedoista ja yhteenvedoista tilastollisia kaavioita. Havainnollista tuloksia. Tee niistä yksinkertaisia.
7. Muokkaa ja katso lopputulosta. Suodata tietoa eri tavoin ja muokkaa. Yritä saada aiheeseen tarina.

Millä infograafeja voi tehdä?

Canva –palvelusta löytyy infograafipohjat Blogging & eBooks-kategoriasta. Valitse malli, päivitä haluamaksesi ja jaa!  

·         Lisää ohjeita on esim. Canvan oma  ohje Canca: Create compelling infographics for free

·         

·         Canva tutorials in YouTube

Satu Wirenin ohjevideo (2015)  Canva-ohje: teksti läpikuultavallepohjalle

Piktochart –palvelussa voit tehdä esityksiä ja julisteita. Alla kuvakaappaus käyttöliittymästä

·         Piktochart: Video tutorials in YouTube

Yllä on Shaefferin opasvideo (2012) How to Create Infographics with Piktochart

Ei tule unohtaa PowerPointia, jolla voi myös tehdä infograafin

How to Make an Infographic in PowerPoint in Under an Hour

Luennosta julkaistiin wiki-sivu.

Opintojakson infosivu Office 365een

Office 365 for Business- palavelussa on sivusto (sites) -ominaisuus, jolla voi tehdä työryhmälle/opetukselle/yhteistyöskentelyyn oman alueensa ja aktivoida siihen tarvittavat ominaisuudet. 

1. Kirjaudu Office 365 -palveluun

2. Luo alisivusto oman prfofiilin alle: Mene Sivustot (Sites)> ratas oikeassa kulmassa > Sivuston sisältö (Sites contents) > Alasivusto (New subsite) kts. tarkemmin Sivuston luominen oman profiilin alle.
 TAI tilaa sivusto-pohja palvelun ylläpitäjältä.
Esimerkissä on muokattu työryhmäsivustosta (Team Site) 

3. Määritä oikeustasot oletusasetuksilla. Lisätietoa O365 Sivuston käyttöoikeustasojen muokkaaminen

4. Poista tarpeettomana "Sivuston käytön aloittaminen" -toiminnot

5. Vaihda/muokkaa ulkoasu ratas > Sivuston asetukset (Site settings) >  kts. lisätietoa  O365 Sivuston ulkoasun muokkaaminen . Muuta:

•  Otsikko, kuvaus ja logo
•  Muuta ulkoasu ja värimaailma 

6. Lisää aloitussivulle infoteksti ja kuva (sivun muokkaus) kts. lisätietoa O365 Sivu ja sen muokkaaminen (Site Pages)

• Tarkista asettelu
• Lisää teksti    
• lisää kuva (koko 300 - lukitse kuvasuhde!, sijoittelu oikeaan reunaan)

7. Muuta Uutissyöte => Uutiset. Tallenna

8. Luo uusi sivu Sivu > Näytä kaikki sivut  ja luo uusi sivu "Opiskeluohjeet", Tallenna

9. Linkitä Aloitussivun linkki Opiskeluohjeisiin, hakasulkujen avulla kts. Microsoftin ohje. Muista tallentaa!

10. Lisää vasemmalle linkki Moodleen: Ratas>Sivuston asetukset > Pikakäynnistys, lisää linkki ja muista tallentaa!

Koulutuksesta on myös  wiki-sivu.

Miksi työskennellä yhteisöllisesti verkossa?

Pidin kollegani Taina Rytkönen-Suontausta verkkoluennon aiheesta "Yhtei. Aikaisemmin olen postannut aiheesta Verkko mahdollistaa yhteisöllistä työskentelyä

Miksi yhdessä? Etuja ja reunaehtoja

• Laadukkaampia tuotoksia, enemmän näkökulmia, kokemuksia ja osaamista
• Ryhmätyöskentelyn eliittiä on osata työskennellä verkossa, ei ole niin helppo antaa muokata omaa tekstiä tai etsiä ”kultaista keskitietä”
• Vastuu omasta ja ryhmän työskentelystä. Kuten muissakin ryhmätyöskentelymuodoissa on sekä perässä vetäjiä että peesaajia.
• Ideoi, rakentele, yhdistele, linkitä, muotoile, muokkaa, jalosta
• Julkaise, kommentoi, keskustele, arvioi, vertaile, jaa!
• Näy verkossa yksilöllisesti, ryhmänä ja ryhmän jäsenenä (verkkoidentiteetti, julkiset profiilit, näkyvyys verkossa ja somessa)
• Muokkaushistoria näkyvissä
• Varmuuskopiointi palvelun ehdoilla.

Yhteisöllistä kirjoittamista

Yhteisöllisen kirjoittamisen suurin hyöty on se, että kirjoitetaan samaa dokumenttia yhdessä. Aikaisemmin ryhmän jäsenille jaettiin vastuukappaleet ja jokainen kirjoitti oman kappaleensa. Yksi ryhmästä toimi kirjoituksen kokoajana. Nyt verkkopalveluiden kehittyessä on mahdollista kirjoittaa jopa reaaliaikaisesti samaa dokumenttia. Osassa palveluita on myös keskustelumahdollisuus, jolloin voi hioa kirjoituksen juoni ennen kirjoittamista.

Kirjoitusalustoja ovat mm.

• Tieken etherpad-muistio http://muistio.tieke.fi.
• Google tekstidokumentti (Google Docs tai Google Driven kautta jaettu) ja vastaavasti taulukkolaskenta-/esitysgrafiikka/-piirros/-kysely-tiedostot
• Word dokumentti (Word Online tai OneDriven kautta jaettu) ja vastaavasti Excel-, OneNote, PowerPoint, Swayne-tiedostot.
• Wiki-palvelut eivät käy samanaikaiseen työskentelyyn

Yhteisöllistä työskentelyä

Yhteisöllisyyttä ei pidä ajatella vain kirjoitusprosessina, vaan katsoa avoimin silmin erilaisia mahdollisuuksia:

• Yhteisöllisyyttä ei pidä ajatella vain kirjoitusprosessina, vaan katsoa avoimin silmin erilaisia mahdollisuuksia:
• Virtuaaliseen korkkitauluun liitettävät muistilaput käyvät ideointiin tai näkökulman kokoamiseen
• miellekartat
• tiedoston tallennuspalvelut Dropbox, Box.net, Microsoftin Docs.com jne.
• yhteisöpalvelut keskusteluun Facebook, Yammer jne.)
• Kuratointipalvelut:. Pinterest esim. https://www.pinterest.com/saripitkanen1/ipad/ booksmarkien kokoaminen yhdessä toisen kanssa.
• blogipalvelut ja blogin kommentointimahdollisuudet

Miksi haluan kirjautua palveluun?

Tallennus, säilytys, hallinnointi, enemmän toimintoja… Voit palata materiaaliin myöhemmin

Miksi halutaan työskennellä ilman kirjautumista verkossa?

• yksityisyyden suoja
• ei enempää sähköposteja tai sosiaalisen median kanavia käyttöön
• ei halua käyttää some-palvelua työ-/opiskelukäyttöön
• profiilin luomisprosessi

Kun rekisteröityy palvelun käyttäjäksi ...

Yleensä palvelun rekisteröitymiseen tarvitaan sähköpostitili. Joissakin tapauksissa väliaikainen sähköpostitili on hyvä ratkaisu.

10 Minute Mail antaa sähköpostitilin käyttöösi 10 minuutiksi. Aikaa voi pyytää 10 minuuttia lisää. Palvelu on käytettävissä myös suomeksi (kielenvaihto on sivun alalaidassa). Tunnus on muotoa merkkisarja (at) trbvm.com

Palveluita, joihin ei tarvitse kirjautua

• Todaysmeet
• tlk.io
• Tiekenmuistio
• Google Drive, jos on annettu kirjoitusoikeus ilman kirjautumista
• WeTransfer: https://www.wetransfer.com/ - tiedostojen siirtoon
• Korkkitaulu esim. padlet.com  – tarralapputyöskentelyyn
• Miellekarttatyöskeentelyn esim. mindmeister kts. esimerkki. Ylläpitäjän tulee reksiteröityä, mutta kartan voi avata kenen tahansa muokattavaksi

Kts. vielä Anne Ronkaan Ilman kirjautumista somettelua, joka on päivitetty 01/2015) 

ja Matleena Laakson diasarja samasta aiheesta.

Luennosta julkaistiin wiki-sivu. 

Vinkkejä O365stä

Office 365 viikon vinkki- postaukset alkavat osoitteessa  https://wiki.uef.fi/display/O365/Office+365

Klikkaa suoraan Skype-palaveriin

Skypehän (Skype for Business) on aina auki ja aktiivinen.

Aukaise työpöytäversiossa kalenteri-näkymä (kolmas, kalenterinnäköinen painike) ja klikkaa itsesi suoraan palaveriin/opetukseen.

Kalenterissa näkyy kyseisen päivän tapahtuman. Sininen tapahtuma on Skypessä ja sitä klikkaamalla huone avautuu.

Aktivointi ja vuorovaikutus massa- ja verkkoluennoilla

Pidin kollegani Taina Rytkönen-Suontaustan kanssa henkilökunnalle verkkoluennon otsikon aiheesta. Aihetta on toistuvasti toivottu koulutustarjonnassa

Pyysimme osallistujia kirjaamaan odotuksiaan ennen luentoa Padlet-seinälle 

 

Massaluennot lähiopetuksena

Luentoja suunnitellessa tulisi miettiä miksi opiskelija ylipäätään tulisi luennolle. Luentokalvojen ääneen lukeminen ei houkuttele opiskelijoita paikalle. On yritettävä saada opintojakso, luento, opiskelijan ”omaksi”, jolle hän tulee mielellään. Aina Harto Pönkän sanoin ”kyse ei myöskään ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa, vaan siitä, miten opiskelijan kannattaa oppia”.

Ennen luentoa

• Voit auttaa opiskelijoita aktivoimaan aikaisempia tietojaan aihealueesta ja motivoitumaan luennon sisällöistä.
• Voit tehdä orientoinnin esimerkiksi keskusteluna, palautteena, testinä, tenttinä tai kyselylomakkeena - opettaja koostaa tulokset, käyttää niitä luentonsa suunnitteluun sekä näyttää tarvittaessa opiskelijoille yhteenvedon.
• Voit pyytää opiskelijoita tutustumaan etukäteen joihinkin materiaaleihin, jolloin voit luennon aikana keskittyä syventämään asiaa sopivilla työskentelymenetelmillä (vrt. flipped clasroom / käänteinen oppiminen).

Luennon aikana

• Järjestä helppo pääsy luento- ja muihin materiaaleihin (esim. QR-koodi tulostettuna luentosalin oville)
• Johdata opiskelijat aiheeseen pääsylipun avulla. Opiskelijat kertovat opettajalle ja/tai muille opiskelijoille, mihin kysymyksiin ja asioihin he haluavat tällä luennolla vastauksen. Pääsylippuihin palataan luennon lopussa.
• Demonstroi ja/tai näytä esimerkkejä aiheesta. Konkretisoi.
• Käytä kyselevää opetusta itse tai pyydä opiskelijoita työskentelemään ryhmissä. Kysymyksiä voi käyttää myös ennen luentoa orientoinnissa. Kiinnitä huomiota kysymysten asetteluun (esim. avoimet / suljetut kysymykset, ks. dialoginen oppiminen). 
• Opiskelijat kertovat naapurilleen kolme asiaa, jotka jäivät viime luennolta mieleen ja/tai jotka askarruttavat tämän päivän luennossa.
• Opiskelijat kysyvät naapuriltaan (parihaastattelu) yhden kysymyksen edelliseltä luennolta.
• Opiskelijat porisevat muutaman hengen ryhmissä aiheesta X. Porinat kirjataan verkkopalveluun. Voit myös rytmittää kysymykset askeleiksi määrätyn ajatteluprosessin läpi (askel askeleelta -keskustelu, pelillisyys).

Voit pyytää opiskelijoita tekemään kirjoitustehtäviä yksin tai yhdessä, tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Suositeltavaa on löytää keinot kirjata kaikki tuotokset johonkin verkkopalveluun, jotta

• tuotokset ovat saman tien kaikkien käytössä
• opettaja voi poimia tuotoksista havaintoja, kysymyksiä ja kommentteja jo luennon aikana
• niitä voi hyödyntää myös luennon jälkeen.

Luennon jälkeen

• Palautekysely: 
• Luennon lopussa opiskelijat käyttävät viisi minuuttia palautteen antoon ja/tai pääsylippujen tutkimiseen. Mitä jäi mieleen luennolta? Mikä jäi askarruttamaan? Mihin et saanut vielä vastausta?
• Luennon jälkeen opiskelijat antavat palautetta ja/tai peilaavat oppimaansa (palautelomake tai tentti Moodlessa, eLomake, Google-kysely, Excel-survey jne.)
• Mielle- ja käsitekartat toimivat myös yhteisöllisesti (ks. Miten käsite- ja miellekarttoja voi tehdä verkossa?)
• Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE), oppimispäiväkirja tai portfolio - yksin, pienryhmässä tai ryhmässä.

Yhteenveto massaluennoista

Kun opiskelija osallistuu aktiivisesti luennoille ja tuottaa itse materiaalia sekä peilaa oppimistaan, hänelle syntyy hyvä, oppimista tukeva jatkumo:

1. Valmistaudu seuraavalle luennolle ennakkotehtävien ja/tai edellisten luentojen materiaalien ja tuotosten avulla
2. Osallistu aktiivisesti luennolle ja tuota materiaalia yhteiseen käyttöön
3. Valmistaudu seuraavalle luennolle ennakkotehtävien ja/tai edellisten luentojen materiaalien ja tuotosten avulla
4. jne.

2) Verkko- ja etäluennot

Luento kuin luento - vain toteutustapa on erilainen. Verkkoympäristö antaa tilaa yhteisölliseen työskentelyyn.

Verkko- ja etäluento vaatii opettajalta enemmän "moniajakokykyä". Kaksi näyttöä (tai näytön lisäksi mobiililaite) helpottaa seuraamista!

Video verkossa ?

Miksi käyttää videoita opetuksessa? Käyttäisikö niitä luennon aikana? Ohjataanko niitä katsomaan ennen luentoa? Tehdäänkö niitä itse? Videolla tulee olla joku merkitys, miksi niitä käytettäisiin.

Videoneuvottelu / Streaming

Videoneuvottelu eroaa edellisistä siten, että joku taho on erillisessä tilassa, jossa on osallistujajoukko. Toisessa tilassa voi olla toinen joukko. Luennoitsija/puhuja joutuu miettimään, onko hänen kohdeyhleisönsä samassa tilassa olevat ja miten hän huomioi verkossa osallistujat. Kaikkia edellä mainittua aktivointimenetelmiä voi käyttää tässäkin, mutta seuraavassa luvussa esitettyjä menetelmiä voi myös ottaa mukaan.

PowerPoint Karaoke: Lisää PowerPoint-diaan kysymys/opiskelija. Opiskelijat ottavat vuorollaan mikrofonin ja vastaa kysymyksiin tai johtaa keskustelua dian aiheesta.

Videokonferenssipalvelu, webinaarit

Videokonferenssissa kokoonnutaan samaan verkko-osoitteeseen, jossa on valmiina järjestelmän mahdollistamia välineitä (esim. Skype, Skype for Business, Adobe Connect). Aina voi myös ohjata osallistujia aktivointitehtävään muuhun (sosiaalisen median) verkkopalveluun.

Hyvin paljon merkitystä on sillä ohjaako esitystä tilassa, jossa on ryhmä,  vai omalta tietokoneelta. Kun on omalla koneella, kaikki osallistujat ovat samassa asemassa ja voin keskittyä vain seuraamaan keskustelua ja pitämään esitystä.

Konferenssipalvelut voivat sisältää erilaisia toimintoja:

• reaaliaikainen chat, Adobe Connectissa (AC) voi aktivoida samaan aikaan monta eri chatikkunaa
• esityksen tai näytön jakaminen
• (yhteiset) muistiinpanot (AC notes)
• erilaiset äänestykset (poll)
• kysymys-vastaus-sessiot. O&A voi antaa vastausvastuita, mahdollista myös henkilökohtaiset vastaukset.
• Breakoutit keskustelussa (AC)
• kokousympäristön muokkaaminen (AC)
• Prepare mode -mahdollistaa valmistelutilan kokouksen vetäjälle ja luoda/muokata näkymiä esityksen aikana. (AC)
• Käytä näkymiä, järjestä materiaali ja työkalut näkymään. Nauhoituksessa tulee merkki näkymän vaihtokohtaan (= sisällysluettelo)
• Viittaukset, merkit (AC)
• Mielenkiintoisia laajennuksia, jotka voit tse ottaa huoneeseesi käyttöön. Osa on maksullisia. (AC)
• Ääni- ja videoyhteyden käytössä hyötyä ja haittaa! Anna ”äänioikeuksia” vain perustellusta syystä.

Suomen Puheopisto on tehnyt hienon opasmateriaalin Webinaariesiintyjän selviytymispaketti (2013)

Jos tilaisuus on tarkoitus nauhoitettaa, on siitä  kerrottava osallistujille etukäteen ja kerrottava miten videota on tarkoitus jakaa. Huomioi tekijänoikeudet! Yksityinen tilaisuus on eri kuin julkinen tilaisuus.

3) Menetelmiä ja some-palveluja luentojen tueksi

Tiedoston jakoon

• (Confluence/Moodle) Wiki
• Google dokumentit ja GoogleDrive
• Office 365 dokumentit ja OneDrive (UEF Office 365 vain organisaation sisäiseen käyttöön)

Reaaliaikainen kirjoittaminen

• Tieken muistio => tästä kerrotaan lisää Yhteisöllinen työskentely verkossa -tietoiskussa)
• Google dokumentit ja GoogleDrive
• Office 365 dokumentit ja OneDrive

Muistiinpanoja voi tehdä muutenkin kuin kirjoittamalla, esim. miellekarttana tai muistilappuina*)

Linkit jakoon

• Jaa linkki QR-koodilla kts. lisää Mikä on QR-koodi?
• Lyhennä linkkiosoite kts. lisää Miten lyhennänpitkän nettiosoitteen?

Chat-keskustelua voi käyttää kommentointiin luennon aikana. Keskustelu voi olla näkyvissä seinällä tai voi sopia jonkun nostamaan sieltä kysymyksiä/kommentteja. Voit käyttää toimintoa esim. Skype for Business, Adobe Connect, TodaysMeet-viestiseinä*) Muitakin hyviä palveluita on olemassa, esim. Presemo.

·          

·         Kommentointiin voi käyttää myös yhteisöllisiä sosiaalisen median palveluita, esim. Yammer, Facebook, Twitter tms. Pyydä käyttämään määrättyä hashtag-merkintää, jotta viestit suodattuvat massasta.

Kysy opiskelijoiden mielipiteitä käyttämällä äänestyspalvelua,  esim. Socrative, Straw Poll tai Polls.io . Aikaisemmin oli käytössä fyysisiä äänestyslaitteita, klikkereitä, mutta ne ovat väistyneet verkkosovellusten yleistyessä.

Luennosta julkaistiin wikisivu 

Verkko mahdollistaa yhteisöllistä työskentelyä

Yhteisöllinen työskentely on voimavara, jota voisi käyttää yhä enemmän opetuksessa. Yhteisöllinen työskentelymuoto on myös taito, jota tulee harjoitella enemmän. Termi on myös kokenut inflaatiota, sillä kaikki yhdessä tekeminen katsotaan yhteistöiminnallisuudeksi.

Johanna Salmia kiteytti sivustollaan  yhteisöllisyyden tarkoittavan "sujuvaa yhdessä tekemistä ja toimimista, jonka tuloksena syntyy jotain uutta". Eli pelkkä yhdessä toimiminen ei ole yhteisöllistä työskentelyä.

Sosiaalisen median välineet mahdollistavat yhteisöllistä työskentelyä. En kuitenkaan käyttäisi edelleenkään sosiaalisen median sijasta yhteisöllinen media, kuten Kielikellossa 2009 suositeltiin  ;-D

Kun tarkastelee eri some-välineitä yhteisöllisyyden kannalta, tulee mieleen:

Tekstintuottamisvälineet

Parhaimmillaan samaa dokumenttia voi kirjoittaa täysin reaaliaikaisesti yhdessä. Seurata, miten toinen muokkaa tekstiä. Joissakin palveluissa on myös mahdollisuus keskustella dokumentin vieressä.

Saman dokumentin työstäminen samanaikaisesti toisen kanssa saattaa tuntua aluksi vaikealta. Jos ryhmässä ei ole totuttu työstämään tällä tavalla, voi työskentelyä ohjata alkuun. Kiinnitä huomiota tehtävänantoon, jottei sitä olisi niin helppo vain jakaa osiin ja jokainen ryhmäläinen tekisi vain oman siivunsa. Ville Venäläisellä on hyvä esimerkki diassa 20:

100223 Kieltenopettajat Docs from Ville Venäläinen

Google-dokumentit

Google dokumenteissa voi kirjoitaa tekstiä täysin samanaikaisesti. Dokumentti perustetaan jonkun käyttäjätunnuksen alle ja se jaetaan joko toiselle gmail-käyttäjälle tai voi jakaa linkkinä esim. anonyymikäyttäjille. Jakovaiheessa tulee myös antaa muokkausoikeudet, jos antaa muillekin muokkausmahdollisuus.

Jaettu minun kanssani (Shared with me) -kansiossa Google Drivessä näkyy kaikki minulle jaetut dokumentit.

Google dokumenttia voi muokata monipuolisesti. Siihen voi liittää kuvia ja taulukoita. Jokainen muokkaaja näkyy erillisenä värinä. Dokumentin voi ladata tietokoneelle tai jakaa eteenpäin.

Kun tekstiin lisää kommentin (Lisää -Kommentoi) tulee dokumentin viereen keskustelunäkymä. Kommenttiin voi kommentoida takaisin. Kun kommentti on "ratkaistu" se siirtyy kommenteihin piiloon. Kaikki komentit saa takaisin oikeasta kulmasta Kommentit-painikkeesta.

Dokumentin muokkaushistoria löytyy  vasemmalta Tiedosto - Tarkastele versiohistoriaa.

Office 365 -Word -dokumentit

Office 365 -palvelusta löytyy vastaavat toiminnot. Poikkeuksena on, että Word-dokumentti aukeaa ensin esikatselunäkymään ja siitä sen voi avata joko muokkaustilaan Online-palvelussa tai jos Word on asennettu tietokoneelle, ko. ohjelmaan.

Kun testiä alkaa muokkaamaan, toiset muokkaajat näkyvät samalla tavalla kuin Google-dokumentissa, mutta luokkaaja varaa muokkaukseen koko tekstikappaleen.

Etherpad-muistio

Muistiossa (esim. Tieken muistio tai Kirjoitusalusta.fi) voi muistion luoda ja muokata ilman rekisteröitymistä. Dokumentti jaetaan linkkinä. Jokainen muokkaaja voi varata itselleen väri ja "nimimerkin" oikeasta yläkulmasta. Tekstin muokkausominaisuudet ovat hyvin rajalliset.

Teksti värjäytyy kirjoittajan värillä. Dokumentin muokkaushistoria näkyy tähti-ikonin takaa. Palvelussa on myös teksti-chat ominaisuus, joka löytyy käyttöliittymän alapuolelta oikealta.

Käytä muitakin dokumenttimuotoja

Tekstin sijaan, tuotos voi olla myös esitysgrafiikkaa tai taulukko. Näitä molempia voi tehdä sekä Google että Office 365 -palvelussa.

Yhteisöpalvelut yhdistää

Yhteisöpalveluiden toiminnan periaatteena on yhteisöllisyys. Kuka tahansa voi kysyä mitä tahansa. Aina joku seuraa ja vastauksen askarruttavaan asiaan saa nopeasti. Palveluiden toiminnassa on eroja, jotka rajaavat työskentelyä:

Facebookissa on sivuja ja ryhmiä, joita käyttäjät haluavat seurata. Kuka tahansa voi luoda niitä. Ryhmä ryhmittää käyttäjät yhteen. Sivut ovat enemmän yhteisön, projektin tms. tietodutuskanava. Riikka Vannisen esitys alla kertoo tarkemmin näiden erosta ja miten ne perustetaan.

Facebook opetuksessa ryhmät ja sivut from Riikka Vanninen

Yammerin toiminta on vastaavaan kuin Facebookin. Office 365 organisaatioasennusten myötä organisaatioilla on omia Yammer-yhteisöjään.

Twitterissä seurataan henkilöitä ja heidän lähettämiä lyhyitä viestejä "tviittejä". Tviiteissä käytetään #-merkkiä osoittamaan sen aihetta ja suodattaaa niitä yhteen.

Kerää ja jaa

Kuratointipalveluita voi käyttää yhdessä, jolloin yhteisö, samasta asiasta kiinnostuneet, keräävät yhdessä tietoa.


Pinterest-palvelussa voi kutsua keräämään taulua Invite -linkistä. Näin esim. iPad-taulussa. 

Pearltrees -palvelussa voi myös ryhmässä (team) ylläpitää linkkejä kts. ohje 

Käsitekartta- ja miellekarttaohjelmia

Käsitekartta vs. miellekartta

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Conceptmap.gif	Käsitekartta (Concept map) Käsitekartassa pääpaino on tiedon jäsentämisessä. Tiedot jäsennetään käyttäen nuoliviivoja, joissa nuolen pää ilmaisee suhteen suuntaa. Viivaan merkitään linkkisanaa eli verbiä tai adjektiivia osoittamaan suhteen laatua (on, sisältää, seuraa, on tyypiltään jne.). Käsitteet ovat substanttiiveja.
Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:MindMapGuidlines.svg	Miellekartta eli Mind Map Miellekartta on Tony Buzanin kehittelemä muistiinpanotekniikka. Miellekartassa pääpaino on asioiden mielleyhteyksissä siten, että kokonaisuus on helpompi muistaa. Sen avulla voi merkitä muistiin esim. aivoriihessä syntyneitä ideoita.

Tekniikka

Karttoja voi tehdä

• käsin, paperille piirtämällä (mahdollisimman iso viivoittamaton paperi), eri värisillä kynillä
  • Miellekartassa käsite tai otsikko merkitään keskelle paperia ja käsitekartassa paperin yläreunaan.
  • Mietitään muutamia keskeisiä käsitteitä tai avainsanoja.
• tietokoneella, tietokoneelle asennettavan ohjelman avulla, jolloin karttaa on helpomi muokata
  • Useimmissa ohjelmissa kartan voi julkaista myös kuvana.
• verkkopalvelussa, mobiililaitteen appsilla tms. kts. lisää Miten käsite- ja miellekarttoja voi tehdä verkossa? 

Maksullisia ohjelmia

• Mindjet MindManager - käsitekarttaohjelma
  • yli viiden vuoden käytön jälkeen aivan ehdoton!
  • Keväällä 2010 on menossa versio 8
  • ladattavissa ilmainen demoversio
• Inspiration
• Microsoft Office Vision - alkuperältään vuokaavio-ohjelma, jolla voi tehdä myös käsite-/miellekarttoja.

Ilmaisia ohjelmia

• CmapTools - käsitekarttaohjelma
• FreeMind - miellekarttaohjelma

Lisätietoa verkkopohjaisista ja maksuttomista karttapalveluista

• Miten käsite- ja miellekarttoja voi tehdä verkossa?
• Miten saan jaoteltua sisällöt aiheittain ja teemoittain?

Kirjallisuutta

• Alapuranen, Raija ja Veijola, Saila. 1994. Käsitekarttatekniikka ja sen käyttö ala-asteen opetuksessa: tapaustutkimus Oulun normaalikoulun 4. B-luokalla. Osa A. Syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma : Oulun yliopisto, Oulun opettajankoulutuslaitos: Oulu.
• Alapuranen, Raija ja Veijola, Saila. 1994. Käsitekarttatekniikka ja sen käyttö ala-asteen opetuksessa: tapaustutkimus Oulun normaalikoulun 4. B luokalla. Osa B. Syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma : Oulu yliopisto, Oulun opettajankoulutuslaitos: Oulu.
• Aulanko, Mari. 1999. Minä osaan: anna aivojesi toimia. WSOY: Porvoo - Helsinki.
• Buzan, Tony ja Buzan Barry. 1995. The mind map book.  BBC Books: London.
• Dilts, Robert (1997) Muuttavat ajatukset: uskomusjärjestelmien muuttamista NLP:n avulla (käännös: Päivikki Koskinen). Ai-Ai ja Suomen NLP-yhdistys: Helsinki.
• Helsingin yliopiston kirjasto. Graafiset tiedonesittämismenetelmät: käsitekartta.
• Hirschfeld, Lawrence A. and  Gelman, Susan A. (eds) (1994) Mapping the mind: domain specificity in cognition and culture. Cambridge University Press: Cambridge.
• Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. ja Slotte, V. 2001. Aiotko opiskelijaksi? Edita: Helsinki.
• Novak, J. D. ja Gowin, D. B. 1998. Opi oppimaan (suom. P. Lehto-Kaven) Tampere: Gaudeamus. Alkuperäisjulkaisu 1984.
• Slotte, V. 1999. Spontaneous study strategies promoting knowledge construction. Väitöskirja. Helsinki: Yliopistopaino.
• Svantesson, Ingemar. 1990. Mind mapping and memory: powerful techniques to help you make better use of your brain. Kogan Page: London.
• Svantesson, Ingemar. 1998. Learning maps and memory skills: powerful techniques to help you make better use of your brain. Kogan Page: London.

Julkaistu aiemmin 9.12.2014