Aktivointi ja vuorovaikutus massa- ja verkkoluennoilla

Pidin kollegani Taina Rytkönen-Suontaustan kanssa henkilökunnalle verkkoluennon otsikon aiheesta. Aihetta on toistuvasti toivottu koulutustarjonnassa

Pyysimme osallistujia kirjaamaan odotuksiaan ennen luentoa Padlet-seinälle 

 

Massaluennot lähiopetuksena

Luentoja suunnitellessa tulisi miettiä miksi opiskelija ylipäätään tulisi luennolle. Luentokalvojen ääneen lukeminen ei houkuttele opiskelijoita paikalle. On yritettävä saada opintojakso, luento, opiskelijan ”omaksi”, jolle hän tulee mielellään. Aina Harto Pönkän sanoin ”kyse ei myöskään ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa, vaan siitä, miten opiskelijan kannattaa oppia”.

Ennen luentoa

• Voit auttaa opiskelijoita aktivoimaan aikaisempia tietojaan aihealueesta ja motivoitumaan luennon sisällöistä.
• Voit tehdä orientoinnin esimerkiksi keskusteluna, palautteena, testinä, tenttinä tai kyselylomakkeena - opettaja koostaa tulokset, käyttää niitä luentonsa suunnitteluun sekä näyttää tarvittaessa opiskelijoille yhteenvedon.
• Voit pyytää opiskelijoita tutustumaan etukäteen joihinkin materiaaleihin, jolloin voit luennon aikana keskittyä syventämään asiaa sopivilla työskentelymenetelmillä (vrt. flipped clasroom / käänteinen oppiminen).

Luennon aikana

• Järjestä helppo pääsy luento- ja muihin materiaaleihin (esim. QR-koodi tulostettuna luentosalin oville)
• Johdata opiskelijat aiheeseen pääsylipun avulla. Opiskelijat kertovat opettajalle ja/tai muille opiskelijoille, mihin kysymyksiin ja asioihin he haluavat tällä luennolla vastauksen. Pääsylippuihin palataan luennon lopussa.
• Demonstroi ja/tai näytä esimerkkejä aiheesta. Konkretisoi.
• Käytä kyselevää opetusta itse tai pyydä opiskelijoita työskentelemään ryhmissä. Kysymyksiä voi käyttää myös ennen luentoa orientoinnissa. Kiinnitä huomiota kysymysten asetteluun (esim. avoimet / suljetut kysymykset, ks. dialoginen oppiminen). 
• Opiskelijat kertovat naapurilleen kolme asiaa, jotka jäivät viime luennolta mieleen ja/tai jotka askarruttavat tämän päivän luennossa.
• Opiskelijat kysyvät naapuriltaan (parihaastattelu) yhden kysymyksen edelliseltä luennolta.
• Opiskelijat porisevat muutaman hengen ryhmissä aiheesta X. Porinat kirjataan verkkopalveluun. Voit myös rytmittää kysymykset askeleiksi määrätyn ajatteluprosessin läpi (askel askeleelta -keskustelu, pelillisyys).

Voit pyytää opiskelijoita tekemään kirjoitustehtäviä yksin tai yhdessä, tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Suositeltavaa on löytää keinot kirjata kaikki tuotokset johonkin verkkopalveluun, jotta

• tuotokset ovat saman tien kaikkien käytössä
• opettaja voi poimia tuotoksista havaintoja, kysymyksiä ja kommentteja jo luennon aikana
• niitä voi hyödyntää myös luennon jälkeen.

Luennon jälkeen

• Palautekysely: 
• Luennon lopussa opiskelijat käyttävät viisi minuuttia palautteen antoon ja/tai pääsylippujen tutkimiseen. Mitä jäi mieleen luennolta? Mikä jäi askarruttamaan? Mihin et saanut vielä vastausta?
• Luennon jälkeen opiskelijat antavat palautetta ja/tai peilaavat oppimaansa (palautelomake tai tentti Moodlessa, eLomake, Google-kysely, Excel-survey jne.)
• Mielle- ja käsitekartat toimivat myös yhteisöllisesti (ks. Miten käsite- ja miellekarttoja voi tehdä verkossa?)
• Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE), oppimispäiväkirja tai portfolio - yksin, pienryhmässä tai ryhmässä.

Yhteenveto massaluennoista

Kun opiskelija osallistuu aktiivisesti luennoille ja tuottaa itse materiaalia sekä peilaa oppimistaan, hänelle syntyy hyvä, oppimista tukeva jatkumo:

1. Valmistaudu seuraavalle luennolle ennakkotehtävien ja/tai edellisten luentojen materiaalien ja tuotosten avulla
2. Osallistu aktiivisesti luennolle ja tuota materiaalia yhteiseen käyttöön
3. Valmistaudu seuraavalle luennolle ennakkotehtävien ja/tai edellisten luentojen materiaalien ja tuotosten avulla
4. jne.

2) Verkko- ja etäluennot

Luento kuin luento - vain toteutustapa on erilainen. Verkkoympäristö antaa tilaa yhteisölliseen työskentelyyn.

Verkko- ja etäluento vaatii opettajalta enemmän "moniajakokykyä". Kaksi näyttöä (tai näytön lisäksi mobiililaite) helpottaa seuraamista!

Video verkossa ?

Miksi käyttää videoita opetuksessa? Käyttäisikö niitä luennon aikana? Ohjataanko niitä katsomaan ennen luentoa? Tehdäänkö niitä itse? Videolla tulee olla joku merkitys, miksi niitä käytettäisiin.

Videoneuvottelu / Streaming

Videoneuvottelu eroaa edellisistä siten, että joku taho on erillisessä tilassa, jossa on osallistujajoukko. Toisessa tilassa voi olla toinen joukko. Luennoitsija/puhuja joutuu miettimään, onko hänen kohdeyhleisönsä samassa tilassa olevat ja miten hän huomioi verkossa osallistujat. Kaikkia edellä mainittua aktivointimenetelmiä voi käyttää tässäkin, mutta seuraavassa luvussa esitettyjä menetelmiä voi myös ottaa mukaan.

PowerPoint Karaoke: Lisää PowerPoint-diaan kysymys/opiskelija. Opiskelijat ottavat vuorollaan mikrofonin ja vastaa kysymyksiin tai johtaa keskustelua dian aiheesta.

Videokonferenssipalvelu, webinaarit

Videokonferenssissa kokoonnutaan samaan verkko-osoitteeseen, jossa on valmiina järjestelmän mahdollistamia välineitä (esim. Skype, Skype for Business, Adobe Connect). Aina voi myös ohjata osallistujia aktivointitehtävään muuhun (sosiaalisen median) verkkopalveluun.

Hyvin paljon merkitystä on sillä ohjaako esitystä tilassa, jossa on ryhmä,  vai omalta tietokoneelta. Kun on omalla koneella, kaikki osallistujat ovat samassa asemassa ja voin keskittyä vain seuraamaan keskustelua ja pitämään esitystä.

Konferenssipalvelut voivat sisältää erilaisia toimintoja:

• reaaliaikainen chat, Adobe Connectissa (AC) voi aktivoida samaan aikaan monta eri chatikkunaa
• esityksen tai näytön jakaminen
• (yhteiset) muistiinpanot (AC notes)
• erilaiset äänestykset (poll)
• kysymys-vastaus-sessiot. O&A voi antaa vastausvastuita, mahdollista myös henkilökohtaiset vastaukset.
• Breakoutit keskustelussa (AC)
• kokousympäristön muokkaaminen (AC)
• Prepare mode -mahdollistaa valmistelutilan kokouksen vetäjälle ja luoda/muokata näkymiä esityksen aikana. (AC)
• Käytä näkymiä, järjestä materiaali ja työkalut näkymään. Nauhoituksessa tulee merkki näkymän vaihtokohtaan (= sisällysluettelo)
• Viittaukset, merkit (AC)
• Mielenkiintoisia laajennuksia, jotka voit tse ottaa huoneeseesi käyttöön. Osa on maksullisia. (AC)
• Ääni- ja videoyhteyden käytössä hyötyä ja haittaa! Anna ”äänioikeuksia” vain perustellusta syystä.

Suomen Puheopisto on tehnyt hienon opasmateriaalin Webinaariesiintyjän selviytymispaketti (2013)

Jos tilaisuus on tarkoitus nauhoitettaa, on siitä  kerrottava osallistujille etukäteen ja kerrottava miten videota on tarkoitus jakaa. Huomioi tekijänoikeudet! Yksityinen tilaisuus on eri kuin julkinen tilaisuus.

3) Menetelmiä ja some-palveluja luentojen tueksi

Tiedoston jakoon

• (Confluence/Moodle) Wiki
• Google dokumentit ja GoogleDrive
• Office 365 dokumentit ja OneDrive (UEF Office 365 vain organisaation sisäiseen käyttöön)

Reaaliaikainen kirjoittaminen

• Tieken muistio => tästä kerrotaan lisää Yhteisöllinen työskentely verkossa -tietoiskussa)
• Google dokumentit ja GoogleDrive
• Office 365 dokumentit ja OneDrive

Muistiinpanoja voi tehdä muutenkin kuin kirjoittamalla, esim. miellekarttana tai muistilappuina*)

Linkit jakoon

• Jaa linkki QR-koodilla kts. lisää Mikä on QR-koodi?
• Lyhennä linkkiosoite kts. lisää Miten lyhennänpitkän nettiosoitteen?

Chat-keskustelua voi käyttää kommentointiin luennon aikana. Keskustelu voi olla näkyvissä seinällä tai voi sopia jonkun nostamaan sieltä kysymyksiä/kommentteja. Voit käyttää toimintoa esim. Skype for Business, Adobe Connect, TodaysMeet-viestiseinä*) Muitakin hyviä palveluita on olemassa, esim. Presemo.

·          

·         Kommentointiin voi käyttää myös yhteisöllisiä sosiaalisen median palveluita, esim. Yammer, Facebook, Twitter tms. Pyydä käyttämään määrättyä hashtag-merkintää, jotta viestit suodattuvat massasta.

Kysy opiskelijoiden mielipiteitä käyttämällä äänestyspalvelua,  esim. Socrative, Straw Poll tai Polls.io . Aikaisemmin oli käytössä fyysisiä äänestyslaitteita, klikkereitä, mutta ne ovat väistyneet verkkosovellusten yleistyessä.

Luennosta julkaistiin wikisivu