Sarjakuva PowerPointilla

Sarjakuvilla voi elävöittää tai selventää esitystä, julkaisua tai herättää aihepiiriin. S
arjakuva voi olla ohjeistus, kuten esim. alla oleva Kopiokissan neuvot avoimista sisällöistä.

Sarjakuva voi olla myös satiirinen tai kriittinen esitys, tai kannanotto kuten alla olevassa kuvassa. 

Verkosta löytyy oppaita sarjakuvien tekemiseen. Kupla Akatemiassa on perustietoa vuodelta 1995, mutta neuvot ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Lasten kulttuuriverkosto on julkaissut vuonna 2007 Pienen sarjakuoppaan (pdf).

Sarjakuvien käyttö opetuksessa

Satu Järvinen on kertonut Sarjakuvien käytöstä opetuksessa. Hänen mukaansa sarjakuvat rikastavat oppimista. Se kertoo tarinaa, ilmaisee asiaa visuaalisesti, kuvaa prosessia tai rikastaa kuvaa.

 

Sarjakuvaa voi läheteä luomaan "tyhjästä", itse kehitetystä ideasta. Sen voi tehdä kirjan kappaleesta tai esim. lauseesta, kuten on tehty esim.

Voit käyttää toteutuksessa valmiita kuvia. Tai valokuvia, kuten ohjeistetaan tekemään esitelmää Tulevaisuuden koulussa.

Kielten opetuksessa on suomennettu toisesta kielestä esim. suomeksi. Tästä Anita Nehtenheim on tehnyt ohjeet Sarjakuvan suomentaminen.

Sarjakuvien tekoon on yhä enemmän palveluita verkossa, kuten myös erilaisia appseja mobiililaitteille. Computer Cartoons -löytyykin runsaasti materiaaleja.

En kuitenkaan unohtaisi PowerPointia. Toki kuvankäsittely ja taitto-ohjelmillakin voi tehdä sarjakuvia, mutta pelkkä PowerPoint on myös hyvä apuri. Yllä oleva keskustelu on tehty PowerPointilla. Alla olevassa esityksessä Sarjakuva powerpointilla on esitetty ohjeet siitä, miten tilannesarjakuvan saa tehtyä.

Lisää informaatiota upotettuna kuvaan

Aurasma Studio  -palvelu on ns. lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality ) verkkopalvelu, jossa voit liittää lisäinformaatiota kuvaan. Aurasma Studio-palvelu toimii selaimella, mutta sen katseluun tarvitset Aurasma Appsin , joka on saatavilla iOS ja Android -laitteille. Appsilla voi myös tehdä tuotoksen.

MobiiliMetkaaMuseossa -wikissä on ohjeet Aurasma Studio-palvelun käytöstä. 

Janne Ylisen YouTube-videolla esitellään Aurasma appsi -lisätty todellisuus käytännössä. 

Käytännössä luot tilin Aurasma Studio -palveluun. Seuraavaksi luot Auran eli lisäät kuvaan toisen kuvan/videon/ääntä/hyperlinkin. Kuvat, videot ja äänitiedostot tulee olla valmiiksi muokattuja, sillä palvelussa ne vain linkitetään ne toisiinsa. Lopuksi jaat lisätyn todellisuuden muille.

Alkuperäsen kuvan tulee olla selkeä, jotta Aurasma tunnistaa sen muodot. Sen voi liittää toiseen dokumenttiin, www-sivulle tms.

  

Käyttäjä käynnistää Aurasma appsin, osoittaa laitteen kameralla kuvaa ja näkee laitteen kautta lisätyn todellisuuden.  Katso esimerkkejäAurasma Studion sivulta  HUOM! Katsojan tulee olla kirjautunut palveluun.

Mitähän tämä prinsessa paljastaa?

Mihin tätä voisi käyttää opetuksessa?

• Kuvasta /sanasta tulee ääninäyte: esim. kielten opetukseen, eläinten/kasvien tms. tunnistusharjoitusta tms.
• Suunnista Aurasmalla paljastuvien vihjeiden mukaisesti kuten Mikkolan koulussa 
• Lisää piirrokseen lisäinformaatiota. Näin voi lisätä tietoa, tarkentaa tietoa tai suunnata ajatusta määrättyyn suuntaan.  Kuvassa kaappaus Janne Ylisen videosta
  

• Käyttöohje aukeaa esim. kuvasta.
• Kirja-arvostelu
• Maalauksesta tarinavideo kuten esim. taidekasvatuksessa
• Kolmiulotteinen mallinnuskuva/-video kaksiulotteisesta kuvasta (aikaleima n 00:20)
• Posteriin/Julisteeseen lisätietoja, kuten Auli Nikkasen ja Matleena Laakson SOME-aakkoset, jossa jokaisesta kirjaimesta esitellään joku SOME-palvelu. Katso esimerkki käytännössä 

Muuta käyttöä

• Videoterveiset kortissa 
• Tilaa tuote suoraan lehden sivulta 
• Videon lisääminen käyntikorttiin tai organisaation logoon  s. 25-28

HUOM! Tämä palvelu ei ole enää käytettävissä!

Lisätietoa:

Aurasma Community Network https://aurasma.zendesk.com/home

Aurasman YouTube ohjevideot https://www.youtube.com/playlist?list=PLYk2ySKukLs7jPsMNv5MTJaotKBctXTvT

Keräämiäni YouTube-videoita omassa Aurasma listassa https://www.youtube.com/playlist?list=PL442bgB3l_SDMg7PHtQ37aWfcx6BR0c42

Joanna Kalalahden raportti 2013 "Lisätyn todellisuuden selainten käyttö " http://wiki.eoppimiskeskus.fi/download/attachments/8225934/AR_selaimet_ohje_19022013.pdf?version=1&modificationDate=1362399734000

Joanna Kalalahti  & Mikko Liukkonen. 2014. "Lisätyn todellisuuden tuotantovälineiden vertailu"  http://www.slideshare.net/eOppimiskeskus/listyn-todellisuuden-tuotantovlineiden-vertailu

Matti Luukko. 2015 Lisätyn todellisuuden lyhyt oppimäärä. Viestinnän koulutusohjelman opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu. http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/91261/luukko_matti.pdf?sequence=1

Lucidpress taitto-ohjelma verkossa

Lucidpress on selainpohjainen verkkopalvelu, jonka avulla voi tehdä verkkolehtiä, esitteitä ja julisteita. Se on sekä sisällöntuotannon että taiton työkalu.

Lucidpress kuuluu Googlen tuoteperheeseen ja palvelusta voi tallentaa suoraan Google Driveen (File > Export to Google Drive).

Opetukseen voi pyytää omaan tunnukseen laajennusta . Tilin voi laajentaa 5-30 käyttäjälle ja käyttää sitä yhteisesti esim. koko luokan/ryhmän kanssa. Tilin päivittyminen kestää vuorokauden.

Palvelussa on valmiita malleja, joita voi lähteä työstämään ja siten palvelun käyttöönotto on helppoa. Tosin olen aiemminkin käyttänyt erilaisia taitto-ohjelmia ja siten periaatteet olivat jo tuttuja. Halutessaan voi lähteä liikkeelle tyhjästä dokumentista ja tuoda siihen tekstiä, piirroksia, kuvia, ääntä, videota. Voit lisätä skrollattavaa aluetta, taulukkoja ja hyperlinkkejä.
Luomusta voi työstää itsekseen mutta voit tehdä myös yhteistyötä palvelun sisällä.
Versiot tallentuvat ja voit jakaa tuotoksen suoraan somepalveluihin (linkillä tai upotettuna). Julkaisun voi ladata pdf-, png- tai jpg-tiedostona. Kuvatiedoston voi tarvittaessa ladata käytettäväksi muuhun tarpeeseen.
Lopputulos skaalautuu hyvin eri kokoiseksi.

Anne Rongas kertoo blogissaan kokemuksiaan palvelusta ja esittele muutaman esitteen.

Ilkka Ahola-Luttila kertoo blogissaan suunnitelmistaan käyttää palvelua lukion äidinkielen opetuksessa ja teettää opiskelijoiden kanssa verkkolehden. Loppuraportissaan hän toi esille, ettei taittamisprossi ollut opiskelijolle tuttua ja vei aikaa. "Alussa olisi voinut käydä yhdessä läpi esimerkiksi kuvien ja muiden graafisten elementtien, otsikkotyylien ja fonttien mahdollisuuksia ja vaikutusta lehden ulkoasulle, mutta myös luettavuudelle." Muutoin hän piti kokeilua onnistuneena ja palvelua käytettävänä. Palvelun käyttöönottoon ja tutustumiseen tulisi käyttää enemmän aika ja suomenkielisiä ohjeita tarvittaisiin.

Jari Laru on kerännyt Lucidpressin YouTube videoita listaksi. Suomenkielistä ohjeistusta en ole vielä löytänyt.

Ensimmäisellä kokeilulla kuvake Pinterest-tauluun

Kokeilin ensiksi tehdä valmiin mallin avulla Pinterest-tililleni infotaulun kuvakkeen.

1. Valitsin teemaksi Social Media ja sieltä Pinterst Board Display
Sain valmiin mallipohjan, joka oli oikean kokoinen Pinterest-palveluun taulun kuvakkeeksi.
2. Poistin valmiin kuvan.
3. Lisäsin uuden kuvan Kuva-ikonista ja latasin koneeltani valmiin kuvan Upload-painikkeella.
4. Valitsin lataamani kuvan Done-painikkeella
5. Rajasin ja muutin kuvan kokoa, jotta se olisi kuvakkeena sopiva ja täyttäisi koko alueen.
Lopputulos näkyy Swedish vallhunds - Västgötaspets -taulun kuvakkeena.

Kurssiesite mallipohjasta

1. Valitsin Documents-painikkeen pienestä nuolesta esiin lisää malleja. Valitsin malleista For Print ja sieltä Flyer 02 ja klikkasin sitä. Näin tuli luotua uusi dokumentti
2.Tuplaklikkasin kuvaa ja vaihdoin sen kuten edellä. Vanha kuva korvautui uudella.
3. Muutin tekstin haluamakseni.
4. Annoin tiedoston nimen
4. Julkaisin esitteen, jotta sain sen upotettua muualle/jaettuna sähköpostina/linkkinä tms. Voisin laittaa myös salasanasuojauksen, jos näkisin tarpeelliseksi.

Tällainen tuli lopputuloksesta:

Ohjelmointitaitoisiako opiskelijoita yliopistoon?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisssa ohjelmointi on yksi teema. Opiskelijat opetetaan ohjelmointitaitoihin. Se ei suoraan tarkoita sitä, että peruskoululaiset opetetaan ohjelmoimaan jotain määrättyä ohjelmointikieltä, vaan harjoitellaan (myös) ohjelmoinnissa tarvittavia taitoja.

Ohjelmointitaitojen tarve

Tarmo Toikkanen kirjoitti kesällä 2014 "8 teesiä koodauksesta koulussa", jonka mukaan hän nosti 8 keskeistä ajatustaan ja jotka esitän alla vähän toisessa muodossa:

1. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole pelkästään koodaamista.
2. Kuluttamisen lisäksi tarvitaan taitoa tehdä itse.
3. Koodaus on ongelmanratkaisua, loogista ajattelua ja luovaa ilmaisua (tiadetta)
4. Koodaus on nykyaikaa.
5. Teknologia on jo nyt täällä.
6. Kaikkien ei tarivtse osata koodata, mutta ongelmanratkaisutaidot jne. ovat tarpeen kaikille
7. Opettele tekemällä.
8. Opettajien ei tarvitse osata koodausta

Koodi2016 - Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa -sivusto on tehty nimensä mukaan ensiavuksi opettajille. 

Opettele koodaamaan

Code.org-palvelussa on valmiita materiaaleja koodaamisen opetteluun. Opettaja voi perustaa ryhmän ja hän voi seurata oppilaidensa suoriutumista. Palvelusta löytyy 20 tunnin mittaiset kurssit 1-4, jotka on tarkoitettu ekaluokkalaisista 8 luokalle asti. Sieltä löytyy myös Koodaustunti tietojenkäsittelyn perusteiden opetteluun, Flappy code oman pelin tekemiseen ja 20 tunnin tietojenkäsittelyn johdantokurssi.

Kirjautuneena voi tallentaa omia pelejään ja taideteoksiaan muille nähtäviksi.

Koodaustunnin Hour of Code-palvelussa raahataan toimintoja (eteen, käänny oikealle, käänny vasemmalle) oikealla olevalle työskentelyalueelle ja katsotaan vasemmalta, miten Angry Birds-hahmo toimii. Liikkumisen tahdissa työskentelyalueella toiminto-palkki korostui. 

Toiminnot ovat oikeasti Blockly -visuaalisia koodeja. Palvelu antaa videolla ohjeita, kun uusi toiminto tulee käyttöön. 

Kiitoksena tehtävän ratkaisusta sain palkitsevan huomautuksen! 

Toiminnon voi nähdä jälkeenpäin oikeana JavaScript-koodina.

Ohjelmoinnin perusteista pronssia

Dime2015-kurssilla Ohjelmoinnin Perustason I-pronssimerkin sai, kun oli suorittanut pikaharjoitteen eli tuon koodaustunnin. Suorituksesta sai diblomin ja sen voi suoraan jakaa esim. Facebookiin. Merkin hakuvaiheessa tuli määrittää, miten tämä liittyisi POPS2014 teemoihin. Minusta koodaustunnilla harjoitellaan seuraavia taitoja:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen - harjoituksessa oppilas määrittää toiminnot ja määrää hahmon toistamaan ne. Hän näkee samalla miten hahmo liikkuu toimintojen mukaisesti. Han voi kuunnella tehdyt video-opastukset tai kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta. Kummallakin tavalla hän oppii oman ajttelun kautta eteenpäin.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - oppilas oppii nykyaikaista toimintaympäristöä ja miten se muokkaa kulttuuria. Hän oppii ymmärtämään, että esim. pelien ja animaatioiden teko on vain toimintojen määrittämistä.

L5 Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen - jo pelkästään ohjelmointi, palvelun käyttötaidot, tiedon jakaminen sosiaalisessa palvelussa kehiittä tvt:n taitoja.

Hyödyntäisin koodaustunnin harjoitusta esim. matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, kuvamataidossa ja jopa yhteiskuntaopissa. Yhteiskuntaopissa olisi hyvä opetella neuvomaan/antaa selkeitä ohjeita (tämän menee jo äidinkielen tai ilmaisutaidon puolelle) joita noudattaen "pääsee maaliin".

Ohjelmoinnin Perustason II- Pronssitason merkin sai, kun oli tutustunut koodaustunnin muihinkin harjoituksiin ja opettajan toimintoihin.

Koodaa Annan ja Elsan kanssa (Frozen) - koodaustunnilla tehtiin periaatteessa samaa kuin Angry Birds-hahmojen kanssa. Tällä kertaa hahmot olivat jäällä luistelemassa toiston ja käännösten kanssa erilaisia jääkukkia. Nyt kannustavia palautteita tuli useammin, joka piti myös motivaatiota yllä. 

Infinity Pelilahrassa voi tehdä tarinan tai pelin Infinity-hahmojen kanssa.

Flappy Code:ssa ohjelmoidaan peli

Taiteilija-gallerian kautta löytyi myös Taitelija-sovellus, jolla voi piirtää erilaisia kuvioita.

Ohjelmointitaidot yliopistossa?

Vaikka ajattelisi POP2014 kannalta, mitä taitoja ohjelmoinnin opettelu harjoituttaa, on ne kaikki hyödyllistä yliopisto-opiskelijalla ja tulevaisuuden eri ammateissa.

Ohjelmoinnin opettelu jo nyt muissakin oppiaineissa kuin tietojenkäsittelytieteessä on kannatettavaa. Kyse ei ole siitä, että pitäisi vain pelata jotain ohjelmointipeliä, vaan että soveltaa tätä ajatusmaailmaa yhtenä opetuksen rikastuttajana. 

Haastan lisää tässäkin postauksessa kokeiltuja toteutuksia, joita voisi käyttää muihin oppiaineisiin.

Tavoitteena itsensä haastaminen

Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa -kurssin suoritustapa alkaa hahmottumaan. Kerroinkin edellisessä postauksessa kurssin eri tehtävämuodoista, osaamismerkkien keräämisestä.

Osaamismerkkejä oli kuin olikin enemmän tarjolla, kuin mitä kurssin läpäisemiseksi vaaditaan. Kurssi on hieno esimerkki siitä, että opettaja on innostunut itse aiheesta ja laittaa meidät opiskelijat itse muodostamaan haluamamme oppimispolun.

Voisin saada kurssin suoritettua pelkästään sillä, että kuvailisin yhden opintojakson/projektin tms. tavoitteet ja miten sen toteuttaisin verkkoon. Tähän olisi vanhoja esimerkkejä ja myös niitä, joita pitäisi vielä tämän kevään aikana tehdä.

Toinen vaihtoehto olisi suunnitella työskentelyni kurssilla, tuottaa jotain materiaalia/materiaaleja, osallistua luentojen reflektointiin (yhteisten muistiinpanojen tekemiseen) ja kirjoitaa jostakin projektista toteutussuunnitelma.

Kumpikin näistä malleista tuntuu liian yksinkertaiselta, "jokapäiväiseltä" eli taidan valita lisää haasteita.

Kultatason osaamismerkki (= kurssin läpäisy) = 4 hopeatason osaamismerkkiä

1. hopeatason merkki: työskentelyn suunnittelu toteutunee jo tässä postauksessa

2. hopeatason merkki: luentojen kuuntelu ja reflektointi
- OPS-uudistus
- Tekijänoikeudet
- Mediakasvatus
- Monilukutaito
- yhdessä sovittu aihe

3. hopeatason merkki: jakaminen ja keskusteluun osallistuminen (8 pronssitason osaamismerkkiä)
- Tubettaja: Kurssin aiheeseen sopivan soittolistan kerääminen ja jakaminen kurssilaisille FB-ryhmässä
- Vimeoitsija: sama kuin edellinen, mutta Vimeo-palvelussa
- Instaaja: Relevantteja kuvia/videota jaettu
- Facettaja: keskustelun aloittaminen Eliademyssä tai FB:ssä ja keskustelu on jatkunut
- Visertelijä: aloittanut aktiivisuuden Twitterissä
- Apua! Autan!: kyselen/autan muita
- Kuraattori: kuratoin aihepiiriä (Pearltrees, Diigo, Pinterst...)

Edellisessä on tosin vain 6 erilaista merkkiä. Onkohan tässäkin mahdollisuus saada lisämerkkejä, jos kuratoi esim. monessa palvelussa?

4. hopeatason merkki: sovellusteemoihin tutustuminen (8 pronssitason osaamismerkkiä)
- ohjelmointi (täysin kokematon, aloittelija I, aloiteelija II ja rohkea)
- taittaminen (Lucidpress tai Canva)
- elokuva (Youtube tai Wevideo)
- animaatio
- sarjakuva
- pelit ja opetus
- lisätty todellisuus
- audio: äänen tuottaminen, käsittelu ja jakelu
- kuva: kuva(n) käsittely
Tässä on kahdeksan teemaa ja jos intoa riittää, voin tutustua samasta teemasta toiseenkin sovellukseen.

Jos sitten vielä aika riittää, voin raportoida jonkun työasian toiseksi kultamerkiksi platinamerkin toivossa.

Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/1988_Winter_Olympics

Mitaleilla osoittamaan osaamista

Larun kurssi alkoi webinaarilla ja Digitaalinen media oppimisessa ja opetuksessa eli #dime2015 -kurssin toteutus alkoi hahmottumaan.

En muista, koska olen näin odottanut uuden oppimista ja kokemista....

Toteutushärdellistä rautalanka

Kurssin kotipesänä on Eliademyyn tehty kurssi. Tämän dime-kurssin runkona on tiedekunnan ops, mutta jo kurssin etusivulla mainitaan "Kurssin sisältö voi poiketa opinto-oppaassa kuvatusta teknologiatuetun oppimisen ilmiöiden kehitysvauhdin vuoksi"

Webinaareilla samanaikaista keskustelua ja asiantuntijan kuulemista

Kurssilla on kolme Adobe Connectilla toteutettua webinaaria, jotka nauhoitetaan ja jaetaan jälkeenpäin kurssilaisille.

1. Kurssin alussa kerrotaan toteutuksesta jne
2. Toisella kerralla tarkastellaan sovellusharjoitteen teemoja. Kurssilla tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja raportoidaan niistä.
3. Viimeisellä kerralla kerrataan ja esitellään erilaisia tuotoksia.

Vuorovaikutus webinaarien välillä

Webinaarien välillä seuraamme eri kommunikointikanavia:

• Eliademyn kurssialustalla voimme kysyä apua kurssin suorittamisesta, kysyä apua/kertoa ajatuksia sovellusharjoituksista, oman työskentelyn suunnittelusta, jaetusta muistioiden teosta, oppimateriaalin tuottamisesta ja projektityön tekemisestä
• Kurssin suljettua FB-ryhmää voi hyädyntää kaikenlaiseen aiheeseen liittyvään keskusteluun
• Muut soveltuvat FB-ryhmät (esim. TVT opetuksessa, iPad oeptuksessa jne. )
• Instagrami
• Twitter

Viesti liitetään kurssiin sen omalla hastagilla #diem2015

En muista, koska olen näin odottanut uuden oppimista ja kokemista....

Aihekohtaisista aihepiiriluennoista yhteiset muistiinpanot

Kurssilla on alla olevat aihepiirit, joista kaikista on "asiantuntijavideoita" ja niiden pohjalta kurssilaiset kirjoittavat yhteiset muistiinpanot:

• OPS-uudistus
• tekijänoikeudet
• mediakasvatus
• monilukutaito
• kurssilaisten keskenään sopima aihe

Muistiinpanot kirjoitetaan yhdessä google dokumenttiin. Keskustelu pidetään dokumentissa kommentointityövälineen avulla. Sitä varten jokaisella tulee olla google-tunnus (opettaja voi identifioida jokaisen aktiivisuus). 

Muistiolla on määrämitta ja onkin haastavaa saada kirjoitus alkuun, jotta muillakin on siihen jotain lisättävää/kommentoitavaa. On myös huomioitava, ettei ensimmäinen kirjoittaja kirjoita kaikkea valmiiksi ja muut kommentoivat "olen samaa mieltä" tai vain viilailevat pilkkuja.

Tässä tehtävässä on muutamia kohtia, jota minä jo vähän ihmettelen:

• Saan peruskoulun OPS-uudistuksen kytkeytymään omaan työhöni yliopistomaailmaan siten, että mietin viiden vuoden päästä tulevilla opiskelijoilla olevan ko. taidot jo hallussaan. Miten me yliopisto-opetuksessa tämä huomioidaan? Mutta sitten alkoi tulla keskutelua siitä, että amk-opettajat verkostoituisivat miettimään omaan ops-uudistustaan. Missään ohjeissa ei ole ollut puhetta pienryhmien muodostamisesta....
• Mielenkiintoista nähdä, mikä nousee KAIKKIEN sadan kurssilaisten yhteiseksi aiheeksi...

Osaamismerkkien kerääminen

Mielenkiintoisin osa kurssia on osaamismerkit eli harjoitustehtävät, joita tekemällä näyttää osaamistaan ja todistaa tehneensä tehtäviä. Merkkejä on kolmen tasoisia: pronssisia, hopeisia, kultaisia ja vielä platinaisia. Osa merkeistä tulee automaattisesti, esim. kun on kerännyt 8 pronssista merkkiä saa suoraan yhden hopeisen merkin ja neljällä hopeiselle saa yhden kultaisen merkin. Kurssi on läpäisty yhdellä kultaisella merkillä.

Osaamismerkeissä yhdistyvät sekä ammatillinen kehittyminen ja asiantuntijuuden osoittaminen että pelillisyys. Kun aiheet on jaettu sopiviin osiin, tasoihin, voi nähdä oman kehittymisensä. 

Oppiminen online -sivustolla/koulutuksessa hyödynnetään taitomerkkejä OPE.FI-taitotasojen saavuttamisessa ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Mitaleita saa some-palvelusita, tietokoneen käytöstä ja myös pedagogisista malleista. Tasot on eroteltu noviisi, ekspertti ja kehittäjä. On ilahduttavaa, että ekspertin yläpuolella on tuo kehittäjä ja peukutan täysillä noiden tasojen puolesta.

Kurssilaiset ovat ottaneet hienosti tämän pelillisyyden vastaan ja minua lämmitti yhden osallistujan jakama kuva, jossa oli teksti Hankin juuri 200 badge ä!- korvaiskohan se gradun...? Mutta sitten mietin asiantuntijuuden muodostumista: laajoista asioista yksityiskohtiin vai yksityiskohdista laajoihin.... En vielä korvauttaisi badgeilla gradua, mutta monta muuta asiaa siinä välissä korvauttaisinkin.

Merkit esitellään, anotaan ja jaetaan Open Badget Passport-ympäristössä. Kun otin sen kurssin myötä käyttööni, sain jo ensimmäisen merkkini: https://openbadgepassport.com/badges/badge_info/1678/318https://openbadgepassport.com/badges/badge_info/1678/318 

Pronssitason merkkien kautta tutustutaan työskentelyyn sosiaalisessa mediassa tai tutustutaan johonkin verkkopalvelulun eli sovellusteemoihin (ohjelmointi, taittamine, elokuvan teko, sarjakuvan teko, pelit opetuksessa, äänen tuotanto, kuva(n käsittely).

Hopeatason merkkejä saa koostettua luentotehtävien tekemisestä, oman kurssin suoritustavan suunnittelusta, oman oppimateriaalin teosta ja oman projektityön suunnittelusta.

Kultaisen merkin saa projektityön toteutuksesta.

Koska kaikkien merkkien suorituskriteerejä ei ole vielä julkistettu, jatkan sovelluksiin tutustumista ja mietin siinä samalla laajempia kytköksiä.

Lisää digitaalista mediaa opetuksessa ja oppimisessa

Jari Laru mainosti FaceBookissa kurssiaan, jonka hän tulisi pitämään tämän keväänä aikana Oulun yliopiston kasvatustitieteellisessä tiedekunnassa. Opintojakso on saatavilla avoimen yliopsiton kautta ja silloin siitä saisi ihan opintopisteet. Kurssialustalle pääsee tutustumaan materiaaleihin, mutta avoimen kautta kerääntyy opintopisteet. Kyseessä on  Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa on 2 op laajuisesta kurssista ja se toteutetaan verkkokurssina.

Kurssin aihepiiri on minulle tuttu jo monen vuoden ajalta. Olin juuri suorittanut sekä Hintikan ja Ronkaan pitämän Digitaalisen oppimateriaalin tuotantokoulutukseen opettajille (1 op) että iPad opettajan työvälineenä MOOC-kurssin, joten ajattelin saavani alan asiantuntijoihin kuuuvan opastuksella lisää uusia näkökulmia.

Osaamistavoitteet  ja sisällöt ennakkotiedoissa

Kurssin tavoitteista ja sisällöistä on kerrottu näin:

Osaamistavoitteet tiedekunnan OPS:ssa

Opintojakson suoritettuaan  opiskelija:

• tunnistaa digitaalisen median peruskäsitteet
• ymmärtää tekijänoikeuksien roolin digitaalisen median käytössä ja tuottamisessa
• ymmärtää yleisimpien digitaalisen median tuottamiseen tarkoitettujen laitteiden ja sovellusten käyttöperusteet.
• suunnittelee ja toteuttaa ryhmässä opetus- tai koulutuskäyttöön soveltuvan digimediatuotteen

Sisältö tiedekunnan OPS:ssa

• digitaalisen median peruskäsitteet
• tekijänoikeudet ja opetuskonteksti
• digitaalisten tuotosten käsikirjoittaminen ja tuottaminen
• uusi teknologia digitaalisen median tuotannossa
• digitaalinen äänen-, kuvan-, ja videonkäsittely
• digitaalisten animaatioiden tai sarjakuvien tekeminen 

Sisältöjen viimeistä pallukkaa animaatioita ja sarjakuvia aloin odottamaan jo innolla. 

MIelenkiintoista on siis odotettavissa.