Pidin kollegani Taina Rytkönen-Suontaustan kanssa henkilökunnalle verkkoluennon otsikon aiheesta. Aihetta on toistuvasti toivottu koulutustarjonnassa
Massaluennot lähiopetuksena
Luentoja suunnitellessa tulisi miettiä miksi opiskelija ylipäätään tulisi luennolle. Luentokalvojen ääneen lukeminen ei houkuttele opiskelijoita paikalle. On yritettävä saada opintojakso, luento, opiskelijan ”omaksi”, jolle hän tulee mielellään. Aina Harto Pönkän sanoin ”kyse ei myöskään ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa, vaan siitä, miten opiskelijan kannattaa oppia”.
Ennen luentoa
- Voit auttaa
opiskelijoita aktivoimaan aikaisempia tietojaan aihealueesta ja
motivoitumaan luennon sisällöistä.
- Voit tehdä
orientoinnin esimerkiksi keskusteluna, palautteena, testinä, tenttinä tai
kyselylomakkeena - opettaja koostaa tulokset, käyttää niitä luentonsa
suunnitteluun sekä näyttää tarvittaessa opiskelijoille yhteenvedon.
- Voit pyytää
opiskelijoita tutustumaan etukäteen joihinkin materiaaleihin, jolloin voit
luennon aikana keskittyä syventämään asiaa sopivilla työskentelymenetelmillä
(vrt. flipped clasroom / käänteinen oppiminen).
Luennon aikana
- Järjestä helppo pääsy luento- ja muihin materiaaleihin (esim.
QR-koodi tulostettuna luentosalin oville)
- Johdata opiskelijat aiheeseen pääsylipun avulla. Opiskelijat kertovat
opettajalle ja/tai muille opiskelijoille, mihin kysymyksiin ja asioihin he
haluavat tällä luennolla vastauksen. Pääsylippuihin palataan luennon lopussa.
- Demonstroi ja/tai näytä esimerkkejä aiheesta. Konkretisoi.
- Käytä kyselevää opetusta itse tai pyydä opiskelijoita työskentelemään
ryhmissä. Kysymyksiä voi käyttää myös ennen luentoa orientoinnissa. Kiinnitä
huomiota kysymysten asetteluun (esim. avoimet / suljetut kysymykset, ks. dialoginen
oppiminen).
- Opiskelijat kertovat naapurilleen kolme asiaa, jotka jäivät viime luennolta
mieleen ja/tai jotka askarruttavat tämän päivän luennossa.
- Opiskelijat kysyvät naapuriltaan
(parihaastattelu) yhden
kysymyksen edelliseltä luennolta.
- Opiskelijat porisevat muutaman hengen ryhmissä aiheesta X. Porinat
kirjataan verkkopalveluun. Voit myös rytmittää kysymykset askeleiksi määrätyn ajatteluprosessin läpi (askel
askeleelta -keskustelu, pelillisyys).
Voit pyytää opiskelijoita tekemään kirjoitustehtäviä yksin tai yhdessä, tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Suositeltavaa on löytää keinot kirjata kaikki tuotokset johonkin verkkopalveluun, jotta
- tuotokset ovat saman
tien kaikkien käytössä
- opettaja voi poimia
tuotoksista havaintoja, kysymyksiä ja kommentteja jo luennon aikana
- niitä voi hyödyntää
myös luennon jälkeen.
Luennon jälkeen
- Palautekysely:
- Luennon lopussa opiskelijat käyttävät viisi
minuuttia palautteen antoon ja/tai pääsylippujen tutkimiseen. Mitä jäi mieleen
luennolta? Mikä jäi askarruttamaan? Mihin et saanut vielä vastausta?
- Luennon jälkeen opiskelijat antavat
palautetta ja/tai peilaavat oppimaansa (palautelomake tai tentti Moodlessa,
eLomake, Google-kysely, Excel-survey jne.)
- Mielle- ja käsitekartat toimivat
myös yhteisöllisesti (ks. Miten käsite- ja miellekarttoja voi tehdä verkossa?)
- Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE),
oppimispäiväkirja tai portfolio - yksin, pienryhmässä tai ryhmässä.
Yhteenveto massaluennoista
Kun opiskelija osallistuu aktiivisesti luennoille ja tuottaa itse materiaalia sekä peilaa oppimistaan, hänelle syntyy hyvä, oppimista tukeva jatkumo:
- Valmistaudu seuraavalle luennolle
ennakkotehtävien ja/tai edellisten luentojen materiaalien ja tuotosten avulla
- Osallistu aktiivisesti luennolle ja tuota
materiaalia yhteiseen käyttöön
- Valmistaudu seuraavalle luennolle
ennakkotehtävien ja/tai edellisten luentojen materiaalien ja tuotosten avulla
- jne.
2) Verkko- ja etäluennot
Luento kuin luento - vain toteutustapa on erilainen. Verkkoympäristö antaa tilaa yhteisölliseen työskentelyyn.
Verkko- ja etäluento vaatii opettajalta enemmän "moniajakokykyä". Kaksi näyttöä (tai näytön lisäksi mobiililaite) helpottaa seuraamista!
Video verkossa ?
Miksi käyttää videoita opetuksessa? Käyttäisikö niitä luennon aikana? Ohjataanko niitä katsomaan ennen luentoa? Tehdäänkö niitä itse? Videolla tulee olla joku merkitys, miksi niitä käytettäisiin.
Videoneuvottelu / Streaming
Videoneuvottelu eroaa edellisistä siten, että joku taho on erillisessä tilassa, jossa on osallistujajoukko. Toisessa tilassa voi olla toinen joukko. Luennoitsija/puhuja joutuu miettimään, onko hänen kohdeyhleisönsä samassa tilassa olevat ja miten hän huomioi verkossa osallistujat. Kaikkia edellä mainittua aktivointimenetelmiä voi käyttää tässäkin, mutta seuraavassa luvussa esitettyjä menetelmiä voi myös ottaa mukaan.
PowerPoint Karaoke: Lisää PowerPoint-diaan kysymys/opiskelija. Opiskelijat ottavat vuorollaan mikrofonin ja vastaa kysymyksiin tai johtaa keskustelua dian aiheesta.
Videokonferenssipalvelu, webinaarit
Videokonferenssissa kokoonnutaan samaan verkko-osoitteeseen, jossa on valmiina järjestelmän mahdollistamia välineitä (esim. Skype, Skype for Business, Adobe Connect). Aina voi myös ohjata osallistujia aktivointitehtävään muuhun (sosiaalisen median) verkkopalveluun.
Hyvin paljon merkitystä on sillä ohjaako esitystä tilassa, jossa on ryhmä, vai omalta tietokoneelta. Kun on omalla koneella, kaikki osallistujat ovat samassa asemassa ja voin keskittyä vain seuraamaan keskustelua ja pitämään esitystä.
Konferenssipalvelut voivat sisältää erilaisia toimintoja:
- reaaliaikainen chat, Adobe Connectissa (AC) voi aktivoida samaan aikaan monta eri chatikkunaa
- esityksen tai näytön jakaminen
- (yhteiset) muistiinpanot (AC notes)
- erilaiset äänestykset (poll)
- kysymys-vastaus-sessiot. O&A voi antaa vastausvastuita, mahdollista myös henkilökohtaiset vastaukset.
- Breakoutit keskustelussa (AC)
- kokousympäristön muokkaaminen (AC)
- Prepare mode -mahdollistaa valmistelutilan kokouksen vetäjälle ja luoda/muokata näkymiä esityksen aikana. (AC)
- Käytä näkymiä, järjestä materiaali ja työkalut näkymään. Nauhoituksessa tulee merkki näkymän vaihtokohtaan (= sisällysluettelo)
- Viittaukset, merkit (AC)
- Mielenkiintoisia laajennuksia, jotka voit tse ottaa huoneeseesi käyttöön. Osa on maksullisia. (AC)
- Ääni- ja videoyhteyden käytössä hyötyä ja haittaa! Anna ”äänioikeuksia” vain perustellusta syystä.
Jos tilaisuus on tarkoitus nauhoitettaa, on siitä kerrottava osallistujille etukäteen ja kerrottava miten videota on tarkoitus jakaa. Huomioi tekijänoikeudet! Yksityinen tilaisuus on eri kuin julkinen tilaisuus.
3) Menetelmiä ja some-palveluja luentojen tueksi
Tiedoston jakoon
- (Confluence/Moodle) Wiki
- Google dokumentit ja GoogleDrive
- Office 365 dokumentit ja OneDrive
(UEF Office 365 vain organisaation sisäiseen käyttöön)
Reaaliaikainen kirjoittaminen
- Tieken muistio => tästä kerrotaan lisää Yhteisöllinen
työskentely verkossa -tietoiskussa)
- Google dokumentit ja GoogleDrive
- Office 365 dokumentit ja OneDrive
Muistiinpanoja
voi tehdä muutenkin kuin kirjoittamalla, esim. miellekarttana tai
muistilappuina*)
Linkit jakoon
Chat-keskustelua voi
käyttää kommentointiin luennon aikana. Keskustelu voi olla näkyvissä seinällä
tai voi sopia jonkun nostamaan sieltä kysymyksiä/kommentteja. Voit käyttää
toimintoa esim. Skype for Business, Adobe Connect, TodaysMeet-viestiseinä*)
Muitakin hyviä palveluita on olemassa, esim. Presemo.
·
·
Kommentointiin voi
käyttää myös yhteisöllisiä sosiaalisen median palveluita, esim. Yammer, Facebook, Twitter tms.
Pyydä käyttämään määrättyä hashtag-merkintää, jotta viestit suodattuvat
massasta.
Kysy opiskelijoiden mielipiteitä käyttämällä äänestyspalvelua, esim. Socrative, Straw Poll tai Polls.io . Aikaisemmin oli käytössä
fyysisiä äänestyslaitteita, klikkereitä, mutta ne ovat väistyneet
verkkosovellusten yleistyessä.
Aurasma 
