Näytetään tekstit, joissa on tunniste mooc. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mooc. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. helmikuuta 2016

Osaamismerkkipäivä

Oppiminen Online- hankkeen toimijat järjestivät 18.2.2016 Osaamismerkkipäivät 2016 - Kohti kansallisia merkkijärjestelmiä Helsingissä.

Osaamisperustaisuus ja osaamismerkit

Anne-Mari Korhonen HAMKista kertoi osaamisperusteisuudesta ja osaamismerkeistä.

Oppiminen ja osaaminen sulautuvat erilaisiin ympäristöihin ja osaamisen arvioimiseen liittyy henkilökohtaiset opintopolut ja elinikäisnen oppiminen. Haasteena on saada osaaminen näkyväksi erilaisin arviointimenetelmin ja erilaiset ympäristöt, jolla osaamista esittäisi.

Osaamismerkit ovat yksi menetemä osoittaa ja arvioittaa osaamista.

Osaamismerkkien ideologiaan kuuluu, että merkki on osoitus jonkin osaamisen saavuttamisekisi. Merkki haetaan aina jonkin kriteerien pohjalta, jotka on hakijalle nähtävillä. Kriteerien tulisi pohjautua osaamiseen, johon on mietitty näyttö, jolla se osoitetaan. Merkin hyväksymisvaiheessa peilataan näyttö kriteereihin. Täallaisessa jatkumossa osaamisen arviointi on helppo tunnistaa ja tunnustaa.

Mozilla Open Badgets on Mozilla-säätiön kehittämä standardi. Merkkien hallinta- ja hyväksyntäpalveluita on muitakin, mutta Korhaonen otti esille Mozilla Open Badge Backpack -palvelujn lisäksi merkkien myöntämisjärjestelmän Open Badge Factory ja merkkien vastaanottopalvelun Open Badge Passportin.

Digitaaliseen osaamismerkkiin liittyy tiedot:
  • Merkin nimi
  • Merkin kuva
  • Merkin kuvaus
  • Kriteerit, jonka mukaan merkki myönnetään
  • Merkin myöntäjä
  • Merkin myöntämispäivämäärä
Merkkejä voidaan suunnitella lomakkeilla, esim. Digitalme on jakanut suunnittelulomakkeen pdf-muodossa. Ensiksi Korhonen suositteli kuitenkin tekemään matriisin merkkeistä. Näin kokonaisuus pysyy paremmin hallussa.

MOOC-kursseilla käytetään osaamismerkkejä, eikä niissä lähetetä paperista todistusta. Käyttäjät tuntuvat kaipaavan leimalla varustettua todistusta ja siksi esim. Open Badge Passportissa voi myös tulostaa merkin. Toisaalta kaikki eivät suinkaan ota vastaan merkkiä, vaikka sen anovatkin.



Digitaaliset osaamismerkit arvioinnissa

Kati Korento Amokista kertoi Oppimistulosten noususta digitaalisten osaamismerkkien avulla.
Hän esitti Rogersin Teknologistgen innovaatioiden omaksumisnopeuskäyrästä tutun kuva, joka on esin peda.netinhttps://peda.net/id/ad7fdf329 sivulla.

Hän muistutti, että kehittäessä (ja käyttöönotossa) tulee olla sellaisia elementtejä mukana, että sekäå kumit jka metalliholkit saadaan mukaan. Organisaatiossa tulisi miettiä, kuinka pitkä aikaväli on kärjen ja perän välissä.

Seuraavaksi hän esitteli Oppiminen Online -hankkeen osaamismerkkeihin, jotka pohjautuvat OPE.FI-taitotasoihin. Hän muistutti, että kaikki materiaalit on käytettävissä julkaistuna CC-lisenssillä.

Oppiminen Online hankkeen aikana suoritettiin osaamismerkkejä, mutta myös pelillisyys oli esillä eri oppialaitosten kilpaillessa merkkien suorituksista.

Lopuksi hän esitti osaamismerkkeihin liittyviä haasteita:

  • osaamispoerusteisuuteen liittyvä osaaminen
  • kehittyvät pedagogiset mallit - merkkien hyödyntäminen eri tavoin
  • yhtestyö osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa eri organisaatioiden kesken - kokeilujen jakamiknen
  • arviointiprosesswien kehittäminen - oikea-aikainen ja riittävän ohjauksen varmistaminen - merkkien myöntäminen 


Jari Välkkynen esitteli ajatuksiaan oppimismerkeistä pintakäsittelyn ammatillisessa opetuksessa


OPE.FI -taitotasojen pävittäminen

OPE.FI-taitotasoja pitäisi päivittää. Tasojen tämän hetkinen määritelmä on kerätty wiki-alkustalle ja niitä on tarkoitus työstämään. 

OPE.FI-taitotasot "rakentuu tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa kolmella tasolla (1. työyhteisössä, 2. työyhteisöjen välisessä yhteistyössä ja yksilöllisenä eritysosaamisena sekä 3. kansallisessa tai kansainvälisessä toimintaympäristössä tarvittavina valmiuksina). Tasoja edeltää koko henkilöstöltä edellytettävä tekninen perusosaaminen, jonka katsotaan olevan jokaisen opettajan ja työyhteisön muun jäsenen itse hankittavissa oleva yleinen kansalaistaito."

Työryhmän ajatuksia koottiin padlettiin. Periaatteellisella tasolla ajateltiin, että  merkkitasot olisivat:
1. Osallistun ja hyödynnän
2. Tuotan ja ohjaan
3. kehitän ja mallinnan

Merkkipäiväkakku

Merkkipäivänä saimme Merkkipäiväkakkua ja Merkkipäiväpuheen piti Sija Mahlamäki-Kultanen. Hänen puheessaan nousi esille merkkien merkitys. Puhutaanko niistä? Tunnustetaanko ne?
Kun niistä puhutaan ja ne tunnusetaan, on niillä merkitys.


tiistai 8. syyskuuta 2015

iPad MOOC suoritettu

Eliademyssä toteutettu iPad opettajan työvälineenä -MOOC on saatu päätökseen. Sain koulutuksesta hienon todistuksen.

Kannattaa kokeilla MOOCia ja jos tämä kurssi toteutetaan toisen kerran, suosittelen sitä.



tiistai 31. maaliskuuta 2015

Minäkin Moocilla

Nyt se on tehty! Osallistuin ensimmäiseen MOOC-kurssiini, joka oli vielä tutusta aiheesta ja suomeksi. Sain vinkin kurssista vasta kun se alkoi olla jo ohi, mutta kun kurssin tiedoissa ei ollut päättymispäivämäärää niin selvästi merkitty, ilmoittauduin kurssille.


Kysesssä on Eliademy-alustalla oleva iPad Opettajan työvälineenä -opintojakso. Kouluttajina toimivat Espoon TVT-kouluttajat.

MOOC:in sisällöksi oli määritelty:

  • Opetuskokonaisuuden suunnittelu ideoinnista arviointiin iPad:in avulla
  • Kurssi on tarkoitettu opettajille
  • Kurssi jakautuu viiteen osaan: 
  •     Tehtävän määrittely
  •     Tiedon kerääminen
  •     Tiedon prosessointi
  •     Tiedon esittäminen
  •     Arviointi

1. vaihe: Tehtävän määrittelyä

Tehtävän määrittelyvaiheessa mieti ilmiötä/teemaa/aihetta. Sovita tuo ilmiö oppilaiden taitotasoon. Muokkaa tavoitteet.

Kursilla täytetiin tässä vaiheessa ensiksi profiili itsestä ja liityttiin Facebook-ryhmään. Sen jälkeen katsottiin  kaksi tekijöiden tekemää videota.

Työnkulku iPadilla, jossa kerrottiin projektin työnkulun vaiheista. Koko kurssi oli toteutettu tällä samalla jaolla.

iPad opettajan työvälineenä - opintojakson esittelyvideossa käytiin läpi Eliademy-oppimisympäristön toiminnot ja esiteltiin kurssi.

Tehtävänä oli suunnitella haluamallani välineillä oppimiskokonaisuus, jonka toteuttaisin kurssin aikana. Viimeiseksi sitten sanottiin ettei tehtävää tarvitse palauttaa, vaan se on vain toimintasuunnitelma. Olisikohan ollut tarkoitus käyttää kurssin aikana esiteltyjä välineitä tämän tehtävän toteuttamiseen???? 

Mietin kahta eri vaihtoehtoa:
a) Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena -opintojakson rakenteen muuttamista Moodleen oppitunniksi. Vaihtoehtona täysin itsenäisesti tutustuttaviin linkkilistoihin.
b) Office 365 -ohjevideoiden tuottaminen.

2. vaihe: Tiedon kerääminen

Tiedon keräämisvaiheessa kerätään eri välineillä eri muotoista tietoa.



Tämä vaihe suoritettiin katsomalla Poplet litestä, Pages ja Numbers -sovelluksista kouluttajien tekemät videot ja sitten vastaamalla niihin liittyviin monivalintatehtäviin.


3. vaihe: Tiedon prosessointi

Tiedon prosessointivaiheessa tieto nimensä mukaan prosessoidaan esitykseksi.


  • Keynote - diaesitys by Tero Toivanen 
  • Book Creater - multimediallinen vihko/eKirja kts. esim Book Creator Tutorial - YouTube video
  • Kamera - live-esitys

Tämä vaihe suoritettiin myös katsomalla Keynote ja Book Creator -sovelluksista kouluttajien tekemät videot ja sitten vastaamalla niihin liittyvät monivalintatehtävät.

4. vaihe: Tiedon esittäminen

Tiedon esittämisvaiheessa oppilas/opiskelija esittää oppimaansa ja tekee siitä jonkinlaisen esityksen/videon. 
Tämäkin vaihe suoritettiin katsomalla edellä mainituista kouluttajien tekemät videot ja sitten vastaamalla niihin liittyvät monivalintatehtävät.

5. vaihe: Arviointi

Arviointivaiheessa oppilas/opiskelija peilaa oppimaansa tavoitteisiin ja arvioi opiko hän. Tässä voi käyttää eri arviointimuotoja (itsearviointi, vertaisarviointi)

Tehtävänä oli katsoa videot Showbiesta ja Socrative -kyselysovelluksista, mutta muitakin välineitä on arviointiin liittyen:

  • Showbie - tehtäväsovelluksella, jolla voi tehdä opiskelijoiolle kyselyitä (oikein/väärin, monivalitna tai lyhyt tehtävä). Opettajille ja opiskeljoille on omat ilmaiset appsinsa. Tämä oli erinomainen uusi tuttavuus. Kts. esim. Showbie - the paperless classroom made simple - YouTube-video
  • Socrative - kyselysovellus, johon voi vastata millä tahansa nettiyhteyslaitteella. Kts. Socrative Tutorial - tai Socrativen peruskäyttö - YouTube-videot
  • Dropbox - tallenna pilveen/oppimisympäristöön ja opettaja vastaanottaa ne sieltä ja antaa palautteen. 
  • Youtube, Vimeo ja muut videopalvelut 
Tämäkin vaihe suoritettiin monivalintatehtävillä. Kurssimateriaalissa sanottiin, "voit jakaa tuotoksesi pilvipalveluun". Ei siis ollut pakko. Tehtävissä taas oli tehtävä Vertaa omaa tekemääsi oppimateriaalia OPS 2016:n laaja-alaisen osaamisen taitoihin. Kun en ollut webinaarissa, en oikein päässyt tästä kärryille. POhjana oli käytetty seuraavia dokumentteja:

Aihe sinänsä oli ihan mielenkiintoinen, mutta en löytänyt tarttumapintaa yliopisto-opiskelijoihin kuin sitä kautta, että he joskus jopa hallitsisivat TVT:n käytössä nämä asiat.... Kommentoin omalta osaltani asioita tuoden korteni kekoon.

Oman oppimiseni arviointia

Vaikka koin osaavani etukäteen kurssilla opetettavat aihepiirit, lähes kaikkiin appseihin tuli lisätietoa ja varmuutta niiden käyttöön. On jännä, miten joidenkin appsien käyttöä jatkaa ja muut jäävätkin vähemmälle.

Opetuskokonaisuuden suunnittelu iPadin avulla? Sain toki tietoa, miten valituilla appseilla voi työskennellä. Mutta en oikein saanut vastausta tuohon kysymykseen. MOOCin otsikko iPad opettajan työvälineenä jäi myös minulle epäselväksi. Toisaalta iPadin ihan perusteista ei kerrottu, mutta olisin kaivannut työvälinekäyttöön enemmänkin vinkkejä. Myöskään MOOC:in toteutuksessa mainittu "
Kurssin suorittamalla saat itsellesi tehtyä oppimisympäristön iPad:llä, jota voit käyttää oppilaittesi kanssa" ei oikein toteutunut. 

Kriittistä pohdintaa MOOC toteutuksesta

Kurssin esittelyteksteissä olisi voinut kertoa, että se oli tarkoitettu luokanopettajille. Näin ainakin oletan, kun arviointiin oli kytketty OPS 2016. Toiseksi olisi voinut kertoa, mitä kurssin läpäisemiseksi oikeasti vaaditaan. Tuleeko tehtävän määrittely palauttaa keskustelualueelle vai ei? Tehtävässä sanotaan, ettei tarvitse palauttaa mihinkään mutta keskustelupalstalla annettiin ymmärtää, että olisi hyvä. Olisi hyvä (vai pakko?) ainakin tiedon jakamista varten.

Videoiden katselu ja niihin liittyvät monivalintatehtävät ovat periaatteessa ok. Kurssiympäristö oli tosin sekava, sillä ohjeistusta sai etsiä kahdesta eri kohtaa (Content ja Task -välilehtien alta). Tosin sekavuutta lisää se, että suoritin itse tehtävät kahden eri päivän aikana. En siis yksi asia kerrallaan kuten olisi pitänyt. En myöskään osallistunut minkäänlaiseen keskusteluun enkä webinaareihin. Saan siis itse myös syyttää itseäni.

Kurssin tekijöillä oli selvästi ajatuksena vain määrätty iPad versio. En löytänyt joitakin appsien toimintoja millään, asiaa ei kerrottu videolla ja sitten siitä sitten kysyttiinkin tehtävissä....
Mutta näinhän tietotekniikan kanssa on. Alustat muuttuvat. Sovellukset päivittyvät. Materiaali tuntuu olevan vanha jo kun se ilmestyy. 

Monivalintatehtävät oli jtehty niin, ettei appsin tuntijakaan voi saada täysiä pisteitä (mitä videolla tehtiin...) Ei myöskään sanottu, tuleeko kaikista tehtävistä saada oikein 100 % kurssin läpäisemiseksi. Odotan vielä omaa hyväksymismerkintääni. 

Kaiken kaikkiaan kokemus oli positiivinen. Töiden lomassa on vaikea löytää aikaa, mutta kannattaa hyödyntää tällaiset mahdollisuudet! Ehkä seuraavalla kerralla voin panostaa enemmän ja osallistua paremmin keskusteluihin eri foorumeissa.

Ruusuja!

Lämmin kiitos MOOCin tekijöille ja että avasitte sen muille. Tämä on hieno aloitus MOOC-kehityksellemme.