Näytetään tekstit, joissa on tunniste osaamismerkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste osaamismerkki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. helmikuuta 2016

Osaamismerkkipäivä

Oppiminen Online- hankkeen toimijat järjestivät 18.2.2016 Osaamismerkkipäivät 2016 - Kohti kansallisia merkkijärjestelmiä Helsingissä.

Osaamisperustaisuus ja osaamismerkit

Anne-Mari Korhonen HAMKista kertoi osaamisperusteisuudesta ja osaamismerkeistä.

Oppiminen ja osaaminen sulautuvat erilaisiin ympäristöihin ja osaamisen arvioimiseen liittyy henkilökohtaiset opintopolut ja elinikäisnen oppiminen. Haasteena on saada osaaminen näkyväksi erilaisin arviointimenetelmin ja erilaiset ympäristöt, jolla osaamista esittäisi.

Osaamismerkit ovat yksi menetemä osoittaa ja arvioittaa osaamista.

Osaamismerkkien ideologiaan kuuluu, että merkki on osoitus jonkin osaamisen saavuttamisekisi. Merkki haetaan aina jonkin kriteerien pohjalta, jotka on hakijalle nähtävillä. Kriteerien tulisi pohjautua osaamiseen, johon on mietitty näyttö, jolla se osoitetaan. Merkin hyväksymisvaiheessa peilataan näyttö kriteereihin. Täallaisessa jatkumossa osaamisen arviointi on helppo tunnistaa ja tunnustaa.

Mozilla Open Badgets on Mozilla-säätiön kehittämä standardi. Merkkien hallinta- ja hyväksyntäpalveluita on muitakin, mutta Korhaonen otti esille Mozilla Open Badge Backpack -palvelujn lisäksi merkkien myöntämisjärjestelmän Open Badge Factory ja merkkien vastaanottopalvelun Open Badge Passportin.

Digitaaliseen osaamismerkkiin liittyy tiedot:
  • Merkin nimi
  • Merkin kuva
  • Merkin kuvaus
  • Kriteerit, jonka mukaan merkki myönnetään
  • Merkin myöntäjä
  • Merkin myöntämispäivämäärä
Merkkejä voidaan suunnitella lomakkeilla, esim. Digitalme on jakanut suunnittelulomakkeen pdf-muodossa. Ensiksi Korhonen suositteli kuitenkin tekemään matriisin merkkeistä. Näin kokonaisuus pysyy paremmin hallussa.

MOOC-kursseilla käytetään osaamismerkkejä, eikä niissä lähetetä paperista todistusta. Käyttäjät tuntuvat kaipaavan leimalla varustettua todistusta ja siksi esim. Open Badge Passportissa voi myös tulostaa merkin. Toisaalta kaikki eivät suinkaan ota vastaan merkkiä, vaikka sen anovatkin.



Digitaaliset osaamismerkit arvioinnissa

Kati Korento Amokista kertoi Oppimistulosten noususta digitaalisten osaamismerkkien avulla.
Hän esitti Rogersin Teknologistgen innovaatioiden omaksumisnopeuskäyrästä tutun kuva, joka on esin peda.netinhttps://peda.net/id/ad7fdf329 sivulla.

Hän muistutti, että kehittäessä (ja käyttöönotossa) tulee olla sellaisia elementtejä mukana, että sekäå kumit jka metalliholkit saadaan mukaan. Organisaatiossa tulisi miettiä, kuinka pitkä aikaväli on kärjen ja perän välissä.

Seuraavaksi hän esitteli Oppiminen Online -hankkeen osaamismerkkeihin, jotka pohjautuvat OPE.FI-taitotasoihin. Hän muistutti, että kaikki materiaalit on käytettävissä julkaistuna CC-lisenssillä.

Oppiminen Online hankkeen aikana suoritettiin osaamismerkkejä, mutta myös pelillisyys oli esillä eri oppialaitosten kilpaillessa merkkien suorituksista.

Lopuksi hän esitti osaamismerkkeihin liittyviä haasteita:

  • osaamispoerusteisuuteen liittyvä osaaminen
  • kehittyvät pedagogiset mallit - merkkien hyödyntäminen eri tavoin
  • yhtestyö osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa eri organisaatioiden kesken - kokeilujen jakamiknen
  • arviointiprosesswien kehittäminen - oikea-aikainen ja riittävän ohjauksen varmistaminen - merkkien myöntäminen 


Jari Välkkynen esitteli ajatuksiaan oppimismerkeistä pintakäsittelyn ammatillisessa opetuksessa


OPE.FI -taitotasojen pävittäminen

OPE.FI-taitotasoja pitäisi päivittää. Tasojen tämän hetkinen määritelmä on kerätty wiki-alkustalle ja niitä on tarkoitus työstämään. 

OPE.FI-taitotasot "rakentuu tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa kolmella tasolla (1. työyhteisössä, 2. työyhteisöjen välisessä yhteistyössä ja yksilöllisenä eritysosaamisena sekä 3. kansallisessa tai kansainvälisessä toimintaympäristössä tarvittavina valmiuksina). Tasoja edeltää koko henkilöstöltä edellytettävä tekninen perusosaaminen, jonka katsotaan olevan jokaisen opettajan ja työyhteisön muun jäsenen itse hankittavissa oleva yleinen kansalaistaito."

Työryhmän ajatuksia koottiin padlettiin. Periaatteellisella tasolla ajateltiin, että  merkkitasot olisivat:
1. Osallistun ja hyödynnän
2. Tuotan ja ohjaan
3. kehitän ja mallinnan

Merkkipäiväkakku

Merkkipäivänä saimme Merkkipäiväkakkua ja Merkkipäiväpuheen piti Sija Mahlamäki-Kultanen. Hänen puheessaan nousi esille merkkien merkitys. Puhutaanko niistä? Tunnustetaanko ne?
Kun niistä puhutaan ja ne tunnusetaan, on niillä merkitys.


sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Tämän vuoden tavoitteeni on saada Oppiminen Online -verkoston osaamismerkit kasaan. Kyseessä on OsaOppi III - Osaamispisteet pelissä hankkeen kehittämä OPE.FI-taitotasoihin perustuva tieto- ja viestintätekniikan koulutus, jossa osa-alueet suoritetaan osaamismerkeillä (open badgets).

Kun olen suorittanut 10 osaamismerkkiä, saavuttaisin Some-Noviisi -tason ja kun suoritan vielä lisää 15 osaamismerkkiä, saavutan Some-Ekspertin tason.




perjantai 5. kesäkuuta 2015

Koulumaailmassa jytisee

Sitra järjesti eilen 4.6.2015 Heurekassa Rakkaudesta oppimiseen -tapahtuman, jossa jaettiin paljon tietoa koulumaailmaan liittyvistä uusista ideoista ja kokeiluista. Vaikka asia oli hyvin koulupainoitteinen, tulisi meillä yliopistossa ottaa samoja asioita mietintämyssyyn.

Etäosallistuminen oli mahdollistettu Presemo-palvelulla ja se toimi hienosti. Näet samalla näytöllä sekä videokuvaa, diaesityksen ja voit osallistua kommentointiin/vastata annettuihin kysymyksiin.

Osoitteesta http://www.sitra.fi/tapahtumat/rakkaudesta-oppimiseen löytyvät esitysdiat, nauhoite ja paljon muuta.

Ajattelin ensin seurata etänä tehden samalla töitä, mutta keskustelu oli niin kiihkeää ja kiinnostavaa, että piti jättää muut ja keskittyä ihan kuuntelemaan. Ei siinä ehtinyt Twiittailemaan tai Facettamaan!



Oppimisen ja kuolutuksen uusi aikakausi

Ensin kerrottiin Uusi koulutus -foorumin työstä ja eri toimijoilla oli kuulijoille napakkaa asiaa miten oppimiseen ja koulutukseen alkaa (vai on alkanut?) uusi aikakausi.
  • Tulisi kokeilla, kokeilla ketterästi ja juhlia virheistä! 
  • Ei onnistu, että ostetaan uusia iPadia kaikille oppilaille. Tulisi enemmän oppia mediakriittisyydestä, etiikasta ja koodauksesta, jotta opitaan arvioimaan meille tarjottava mediatulva. Nähdään toteutuksen läpi.
  • Tarvitaan maailma, jossa kaikki oppivat. 
  • Teknologia mahdollisaa ottaa koko maailma mukaan. 
  • Suomi on maa , jossa kaikki rakastavat oppimista. Toiset saavat ihmetellä "Mitä imettä me Suomessa laitetaan juomaveteen?"
  • Ei riitä, että tehdään vanhaa vähän eri tavalla! Meidän tulee luoda kokonaan uusi koulutus!
  • Trendejä kritisoitiin. Niiden ongelma on se, että ne toimivat joskus mutta ei aina. Miksi pitäisi toteuttaa vain yhtä trendiä? Kukaan ei tiedä, millainen maailma on 5-10 vuoden kuluttua, joten meidän pitäisi kokeilla kaikkia trendejä "Ei hypätä yhteen vaan hypätään kaikkiin" On päästävä kokeilukulttuuriin jossa mahdollistetaan oppiminen.

  • Oppimisessä pitäisi päästä flow-ilmiöön. Lauri Järvilehto Filosofian akatemiasta näytti lapsista liikuntatunnilla ja kuvan alla oli sitaatti Esa Saariselta " Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla on sisäinen hehku päällä on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita."


Foorumin Työkirjaan on koottu foorumin lähijaksoijen aikana syntyneet ideal, oivallukset ja tuotetut materiaalit. Työkirja on julkisetsi jaossa e-kirjan muodossa. Kirjaa päivitetään edelleen, joten käy kurkkaamassa uutta versiota välillä

Foorumin raportti (pdf) on saatavilla Sitran sivuilta.

Miten päästään sanoista tekoihin?

Kirsi Lonka Helsingin yliopistosta, Aulis Pitkälä OPH:sta, Joni Ojala Nurmijärven yhteiskoulun lukiosta ja Suvi Sundqvist Tekesistä pohtivat ja kertoivat mietteitään, miten päästään eteenpäin.

  • Yliopistojen tulee olla proaktiivisia. Ei yliopistossa voi vai katsoa, miten koulumaailma menee eteenpäin. Pitää tehdä erilaisia juttuja ja "vingutaan laitteita".
  • Koulu ei muutu ylhäältäpäin määrättynä vaan johtaminen (tai pikemminkin pedagoginen johtaminen) on mahdollisuuksien luomista. Muutos tapahtuu keskitasolla mutta opettajia/kouluja ei kuitenkaa saa jättää yksin.
  • EI-kulttuuriin muutosta! Älä kiellä ideoita. Jos joku lupaa tehdä kirjan käsikirjoituksen 2 kuukaudessa, anna tehdä.
  • "Työpaikkoja tulee tuunata" ja mahdollistaa erilaista oppimista.
  • "Arviointi on häntä, joka heiluttaa koiraa. Se on uusitumisen este."
  • Opettajia tarvitaan yhä! Mutta miksi opiskelijat tulisivat kampukselle, kun 30% opetuksesta on samaa joka yliopistossa? Opettajat goutchaamaan. Tiedon jakamiseen ei tarvita opettajaaa. Opettajan tehtävänä on ihmisen kasvamiseen saattaminen.
  •  "Miksi kaikkeen pitää kysyä lupa? Pyytäkää anteeksi jälkikäteen!"
  • Tulevaisuuden arvo on innovatiiviset virkamiehet. 
  • Täydennyskoulutus on elinkäistä ammatillista kehittymistä.

Esimerkkejä kokeiluista

Sitran sivulla esitellään kokeilut tarkemmin. Tutustu ja poimi omasi jatkokehitykseen!

Riko koulun hierarkiat!

  • Living Lab - menetelmällä rehtori, opettajat ja oppilaat kehittivät Nurmijärven yhteiskoulun lukion toimintaa. Mallina käytettiin Aalto yliopiston Media Labin suunnittelemaa Edukataa. Katso lisää Tarmo Toikkasen Oppilaat koulun muotoilijoina - blogikirjoituksesta
  • Koulutusinnovaation kehittämistä nopeasti ja ketterästi Education Model Canvas- visuaalisen kartan avulla.
  • Hyvät käytännöt kiertoon perusopetuksessa Majakka-palvelussa
  • Koulujen kehittäjäverkostot

Vahvuuksien tunnistamista

  • Maker-tapahtumalla taitojen esittämistä
  • Ilmiöpohjaista oppimista koko viikko, viikko ilman luokkarajoja
  • Unelmaklubista vahvuuksien tunnistamista ja tunnustamista

Tulevaisuuteen ja maailmaan tähyämistä

  • Digitaalisilla osaamismerkeillä osaamisen tunnistamista kaikkialla
  • Rajat ylittävää yhteistyötä koulutusvientiin
  • OPE Talks -palvelu jakaa opettajien ajatuksia opetuksen kehittämisestä. 

Ja porinat jatkuvat


Keskustelu aiheesta jatkuu somekanavilla:

perjantai 8. toukokuuta 2015

Ohjelmointitaitoisiako opiskelijoita yliopistoon?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisssa ohjelmointi on yksi teema. Opiskelijat opetetaan ohjelmointitaitoihin. Se ei suoraan tarkoita sitä, että peruskoululaiset opetetaan ohjelmoimaan jotain määrättyä ohjelmointikieltä, vaan harjoitellaan (myös) ohjelmoinnissa tarvittavia taitoja.

Ohjelmointitaitojen tarve

Tarmo Toikkanen kirjoitti kesällä 2014 "8 teesiä koodauksesta koulussa", jonka mukaan hän nosti 8 keskeistä ajatustaan ja jotka esitän alla vähän toisessa muodossa:

  1. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole pelkästään koodaamista.
  2. Kuluttamisen lisäksi tarvitaan taitoa tehdä itse.
  3. Koodaus on ongelmanratkaisua, loogista ajattelua ja luovaa ilmaisua (tiadetta)
  4. Koodaus on nykyaikaa.
  5. Teknologia on jo nyt täällä.
  6. Kaikkien ei tarivtse osata koodata, mutta ongelmanratkaisutaidot jne. ovat tarpeen kaikille
  7. Opettele tekemällä.
  8. Opettajien ei tarvitse osata koodausta
Koodi2016 - Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa -sivusto on tehty nimensä mukaan ensiavuksi opettajille. 

Opettele koodaamaan

Code.org-palvelussa on valmiita materiaaleja koodaamisen opetteluun. Opettaja voi perustaa ryhmän ja hän voi seurata oppilaidensa suoriutumista. Palvelusta löytyy 20 tunnin mittaiset kurssit 1-4, jotka on tarkoitettu ekaluokkalaisista 8 luokalle asti. Sieltä löytyy myös Koodaustunti tietojenkäsittelyn perusteiden opetteluun, Flappy code oman pelin tekemiseen ja 20 tunnin tietojenkäsittelyn johdantokurssi.

Kirjautuneena voi tallentaa omia pelejään ja taideteoksiaan muille nähtäviksi.



Koodaustunnin Hour of Code-palvelussa raahataan toimintoja (eteen, käänny oikealle, käänny vasemmalle) oikealla olevalle työskentelyalueelle ja katsotaan vasemmalta, miten Angry Birds-hahmo toimii. Liikkumisen tahdissa työskentelyalueella toiminto-palkki korostui. 

Toiminnot ovat oikeasti Blockly -visuaalisia koodeja. Palvelu antaa videolla ohjeita, kun uusi toiminto tulee käyttöön. 

Kiitoksena tehtävän ratkaisusta sain palkitsevan huomautuksen! 


Toiminnon voi nähdä jälkeenpäin oikeana JavaScript-koodina.



Ohjelmoinnin perusteista pronssia

Dime2015-kurssilla Ohjelmoinnin Perustason I-pronssimerkin sai, kun oli suorittanut pikaharjoitteen eli tuon koodaustunnin. Suorituksesta sai diblomin ja sen voi suoraan jakaa esim. Facebookiin. Merkin hakuvaiheessa tuli määrittää, miten tämä liittyisi POPS2014 teemoihin. Minusta koodaustunnilla harjoitellaan seuraavia taitoja:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen - harjoituksessa oppilas määrittää toiminnot ja määrää hahmon toistamaan ne. Hän näkee samalla miten hahmo liikkuu toimintojen mukaisesti. Han voi kuunnella tehdyt video-opastukset tai kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta. Kummallakin tavalla hän oppii oman ajttelun kautta eteenpäin.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - oppilas oppii nykyaikaista toimintaympäristöä ja miten se muokkaa kulttuuria. Hän oppii ymmärtämään, että esim. pelien ja animaatioiden teko on vain toimintojen määrittämistä.

L5 Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen - jo pelkästään ohjelmointi, palvelun käyttötaidot, tiedon jakaminen sosiaalisessa palvelussa kehiittä tvt:n taitoja.

Hyödyntäisin koodaustunnin harjoitusta esim. matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, kuvamataidossa ja jopa yhteiskuntaopissa. Yhteiskuntaopissa olisi hyvä opetella neuvomaan/antaa selkeitä ohjeita (tämän menee jo äidinkielen tai ilmaisutaidon puolelle) joita noudattaen "pääsee maaliin".

Ohjelmoinnin Perustason II- Pronssitason merkin sai, kun oli tutustunut koodaustunnin muihinkin harjoituksiin ja opettajan toimintoihin.


Koodaa Annan ja Elsan kanssa (Frozen) - koodaustunnilla tehtiin periaatteessa samaa kuin Angry Birds-hahmojen kanssa. Tällä kertaa hahmot olivat jäällä luistelemassa toiston ja käännösten kanssa erilaisia jääkukkia. Nyt kannustavia palautteita tuli useammin, joka piti myös motivaatiota yllä. 

Infinity Pelilahrassa voi tehdä tarinan tai pelin Infinity-hahmojen kanssa.

Flappy Code:ssa ohjelmoidaan peli

Taiteilija-gallerian kautta löytyi myös Taitelija-sovellus, jolla voi piirtää erilaisia kuvioita.

Ohjelmointitaidot yliopistossa?

Vaikka ajattelisi POP2014 kannalta, mitä taitoja ohjelmoinnin opettelu harjoituttaa, on ne kaikki hyödyllistä yliopisto-opiskelijalla ja tulevaisuuden eri ammateissa.

Ohjelmoinnin opettelu jo nyt muissakin oppiaineissa kuin tietojenkäsittelytieteessä on kannatettavaa. Kyse ei ole siitä, että pitäisi vain pelata jotain ohjelmointipeliä, vaan että soveltaa tätä ajatusmaailmaa yhtenä opetuksen rikastuttajana. 

Haastan lisää tässäkin postauksessa kokeiltuja toteutuksia, joita voisi käyttää muihin oppiaineisiin.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Open Badge Factory vähän syvemmältä

Osaamismerkkeillä (Open Badges) saadaan toisaalta pelillisyyttä mutta myös osoittamaan osaamista (aiheesta kuin aiheesta). Suomessa Discendum Oy:n kehittämä Open Padge Factory on yksi palvelu, jolla osaamismerkkejä voi myöntää, hakea, tallentaa ja jakaa saatuja merkkejä.

Heli Karjalaisen esityksessä Open Badgess -osaamismerkit kerrotaan palvelun kehityshistoriasta, virtuaalisten osaamismerkkien rakenteesta ja myöntämisprosessista. Katso myös video Mikä on Open Badge Factgory?

Organisaation tulee ensin hankkia maksullinen tili Open Badge Factory -palveluun ja luoda merkki. YouTubessa on tähän oma ohjevideonsa. Merkin kuvan voi luoda millä tahansa kuvan käsittelyohjelmalla. Samalla tulee miettiä merkin myöntämiskriteerit ja ketkä sen voi hakea.

Käyttäjä hakee merkkiä erillisellä hakukaavakkeella ja organisaatio myöntää merkin.

Merkit näkyvät käyttäjälle Open Badge Passport -palvelussa, josta ne voi jakaa suoraan esim. Facebookiin tai LinkedIn-palveluun (kts. JAMKin ohje jakamisesta LinkIniin). Voit toki linkittää merkin mihin tahaansa palveluun/sivulle/portfolioon tms. linkin kautta. Tässä minun ensimmäinen merkkini.

Merkkejä voi tuoda Open Badge Passport-palveluun Mozillan Backpack-tililtä tai viedä ne ko. tilille.

Virtuaalisten osaamismerkkien kehittymistä voi seurata esim. Facebookissa Suomenkielinen Open Badges -yhteisössä

Mihin osaamismerkkejä voisi hyödyntää?

Mihin vain...
  • henkilöstökoulutuksiin
  • yhteisön tai yrityksen tehtävät, taidot
  • tapahtumiin osallistumiset
  • merkkinä palvelun/toiminnan kehittämisestä

Esimerkkejä osaamismerkeistä

  • somea syvemmältä
  • yhdistyksen someosaaja
  • SoMe Noviisi, Expertti, Kehittäjä
  • Oppiminen Mestari
  • Kokous Mestari
  • Office Mestari
  • VLE Mestari
  • Kansainväliset verkostos
  • Videomedia Mestari
  • Autenttinen oppiminen
  • Opettajan tehtävänkuvat ja osaamiset
  • Tiedostojen jako verkossa
  • EU-rahoitus
  • Prezi
  • Pelillisyys opetuksessa
  • Facebook-ohjaus
  • Kuvapalvelut
  • iPad...